Hyppää pääsisältöön

Pia Ravenna: Una voce poco fa

Suomen satakieleksikin kutsuttu koloratuurisopraano Pia Ravenna (1894-1964) oli 1920-luvun lopusta 1940-luvulle asti yksi Suomalaisen oopperan kirkkaimpia tähtiä.

Tietolaatikko

Pia Ravenna, oikealta nimeltään Hjördis Tilgmann, syntyi Helsingissä 25.10.1894. Lauluopinnot hän aloitti 1910 Elin Fohström-Tallqvistin johdolla ja piti ensikonserttinsa kolme vuotta myöhemmin. Opinnot jatkuivat 1915 Pietarissa Elin Fohströmin sisaren Alma Fohströmin yksityisoppilaana. Tuona aikana muotoutui myös taiteilijanimi Pia Ravenna – lapsuuden hellittelynimen ja italialaisen kaupungin yhdistelmä. Oopperadebyyttinsä Pia Ravenna teki 1917 Suomalaisessa oopperassa laulaen Rosinan osan Gioacchino Rossinin Sevillan parturissa ja siirtyi sitten ulkomaille jatkamaan opintojaan ja luomaan kansainvälistä uraa.

1920-luvun alkuvuodet hän vietti Egyptissä italialaisen oopperaseurueen mukana. Egyptin vuosistaan Pia Ravenna kirjoitti myöhemmin matkakertomuksen Gästspel i Egypten (suom. Egyptiläinen intermezzo). Lähes koko 1920-luvun Pia Ravenna kiersi ympäri Eurooppaa konserttikiertueilla ja vierailijana eri maiden oopperanäyttämöillä. Kotimaassa hän solmi sopimuksen Suomalaisen oopperan kanssa 1928. Kiinnitys kesti aina vuoteen 1940 asti.

Jäähyväiskonserttinsa Ravenna piti syksyllä 1951. Oopperan ohella hän tuli tunnetuksi myös lukuisista radioesiintymisistään. Laulupedagogina Pia Ravenna toimi yhdessä puolisonsa Alessio Costan (oik. Konstantin Alexandroff) kanssa perustamassaan yksityisessä laulukoulussa Studio Ravenna-Costassa sekä Helsingin Kansankonservatoriossa. Kaikki levytyksensä hän teki 1924-29 Berliinissä.

Varma tekniikka ja helmeilevän kevyt koloratuurisopraano yhdistettynä taitavaan näyttämötyöhön olivat Pia Ravennan menestyksen valtteja, vaikka varsinainen kansainvälinen läpimurto jäikin saavuttamatta. Hän esiintyi näyttämöllä yhdessä mm. Nellie Melban ja Fjodor Shaljapinin kanssa. Hänen oopperaohjelmistoonsa kuuluivat koloratuuriosat muun muassa Sevillan parturissa, Verdin Rigolettossa ja La Traviatassa, Bellinin Unissakävijässä ja Donizettin Lucia di Lammermoorissa.

Pia Ravenna kuoli 69-vuotiaana 19.10.1964 Helsingissä.

Ravenna ehti 38-vuotisen uransa aikana esiintyä omien laskelmiensa mukaan yhteensä 800 kertaa: 400 konserttia ja sama määrä oopperanäytöksiä.

Sevillan parturin Rosinan rooli oli Ravennan debyytti oopperanäyttämöllä. Ooppera-aarioiden lisäksi hän levytti koti- ja ulkomaisia yksinlauluja ja kansanlauluja.

"Una voce poco fa" on Rosinan aaria Sevillan parturin 1. näytöksestä. Äänitys on tehty Berliinissä Vox-levy-yhtiölle 1924.

Teksti: Johanna Nuorivaara

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.