Hyppää pääsisältöön

Saimaan kanava ennen sotia

Saimaan kanava yhdistää Saimaan vesistön Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen. Vuonna 1934 kuvattu ainutlaatuinen filmi kertoo siitä, miltä Saimaan kanava ja sen rannat näyttivät ennen sotia. Selostus on tehty filmiin jälkikäteen. Filmin selostaa Niilo Ihamäki.

Matka alkaa Lappeenrannasta edeten kohti kanavansuuta Lauritsalassa. Tärkeimmät sulut olivat Mälkiä, Mustola, Pälli, Lietjärvi, Särkijärvi ja Juustila. Pituutta kanavalla oli 58 kilometriä, josta 33 kilometriä oli kaivettu kanavaa, 10 kilometriä perattua väylää ja loput luonnollista järvitietä.

Kanavayhteyttä Saimaan järvialueen ja meren välille suunniteltiin jo 1500-luvun alussa, mutta yritykset eivät johtaneet tulokseen. Saimaan kanavan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1845. Kanava vihittiin käyttöönsä 11 vuotta myöhemmin eli vuonna 1856. Kanavan rakentaminen oli aikoinaan suurin Suomessa toteutettu rakennustyömaa.

Liikenneyhteyksien parantumisen ja taloudellisen hyödyn lisäksi kanava piristi myös Itä-Suomen matkailua. Taloudellisesta kannattavuudesta kertoo se, että rakennuskustannukset saatiin katettua vajaassa 25 vuodessa.

Sodan jälkeen piirretty uusi valtakunnanraja katkaisi 43 kilometriä pitkän Saimaan kanavan siten, että puolet siitä jäi Neuvostoliiton puolelle.

Heti sodan jälkeen Neuvostoliiton kanssa käynnistettiin neuvottelut kauttakulusta ja liikenteen jatkamisesta.

Tuloksiin päästiin vasta presidentti Urho Kekkosen valtiovierailun jälkeen vuonna 1960. Vuokrasopimuksen solmimisen jälkeen alkoivat jälleen myös kanavan kunnostus- ja laajennustyöt.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto