Hyppää pääsisältöön

Toivo Louko: Kymmenen virran maa

Baritoni Toivo Louko (1884-1944) teki elämäntyönsä Suomalaisessa Oopperassa, jonne hänellä oli kiinnitys vuodesta 1921 alkaen.

Tietolaatikko

Toivo Louko (alk. Nieminen) syntyi 15.11.1884 Jalasjärvellä. Perhe muutti Alavudelle, jossa musikaalinen nuorukainen liittyi paikalliseen soittokuntaan B-kornetistiksi. Hän osallistui Alavuden soittokunnan toimintaan vielä senkin jälkeen kun oli siirtynyt opiskelemaan Helsinkiin. Louko kävi Helsingin lukkari-urkurikoulua vuoteen 1911 asti ja opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuosina 1913-1916.

Loukon musiikillista monipuolisuutta kuvaa hyvin se, että Alavuden soittokuntatoiminnan lisäksi hän toimi opiskelujensa ohessa ja senkin jälkeen Halikon kanttori-urkurina vuosina 1911-1921.

Ulkomaisia opintomatkoja Toivo Louko teki kolmeen eri otteeseen: Dresdeniin 1920, Milanoon 1925 ja Berliiniin 1929.

Suomalaisessa Oopperassa Toivo Louko oli ahkerasti näyttämöllä 1920- ja –30-lukujen mittaan. Hänen baritoniäänensä oli ilmeisen käyttökelpoinen hyvin monenlaisissa, mutta etenkin "pahojen miesten" rooleissa ulottuen Oskar Merikannon Elinan surman Klaus Kurjesta ja Madetojan Pohjalaisten Jussista aina Modest Musorgskin Boris Godunovin nimirooliin ja Richard Wagnerin Nibelungin sormus –tetralogian Alberichiin. Viimeisen kerran Toivo Louko esiintyi oopperanäyttämöllä 1941 Giacomo Puccinin oopperan La Boheme haunardina.

Vuonna 1932 Louko oli mukana ensimmäisessä Yleisradion studiosta käsin lähetetyssä oopperalähetyksessä. Tässä neljän tunnin yhtäjaksoisessa lähetyksessä kuultiin itävaltalaisen Wilhelm Kienzlin oopperan Evakelimies kokonaisesitys. Toivo Haapanen johti Radion sinfoniaorkesteria ja muissa päätehtävissä Toivo Loukon ohella lauloivat Wäinö Sola Ja Lahja Linko.

Toivo Louko kuoli Helsingissä 30.6.1944.

Louko esiintyi muun muassa Leevi Madetojan opperoiden "Pohjalaisia" ja "Juha" kantaesitysten päärooleissa. Toivo Louko on myös säveltänyt Varsinaissuomalaisten laulun Väinö Kulon tekstiin.

Toivo Loukon äänitykset ajoittuvat vuosille 1925 ja 1929. Hän levytti melko runsaasti, pääasiassa kansanlauluja, joitakin yksinlauluja ja muutaman dueton Madetojan Pohjalaisista yhdessä Lahja Lingon kanssa.

Oskar Merikannon säveltämä ja A. W. Koskimiehen sanoittama "Kymmenen virran maa op.57" tunnetaan Pohjanmaan ja Peräpohjolan maakuntalauluna. Toivo Louko laulaa tuntemattoman orkesterin säestyksellä. Äänitys vuodelta 1929 on tehty Odeon -levymerkille.

Teksti: Johanna Nuorivaara

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto