Hyppää pääsisältöön

Wäinö Sola: Vesti la giubba

Tenori Wäinö Sola (1883-1961) oli suomalaisen oopperakulttuurin kulmakivi. Hänen jäähyväisnäytännöstään tehdyssä filmissä nähdään kaksi aariaa Pajatsosta vuonna 1949.

Tietolaatikko

Jalo Wäinö Sundberg (vuodesta 1906 Sola) syntyi 8.1.1883 Helsingissä. Lapsuusolot valimotyöntekijä Karl Henrik Sundbergin perheessä olivat vaatimattomat ja Sola menikin heti kansakoulun jälkeen töihin liikeapulaiseksi. Vapaa-aikanaan nuori Sola oli mukana raittiusseura Kilven kuoro- ja näyttämätoiminnassa, Ruotsalaisen teatterin kuorossa ja Helsingin Työväen Teatterissa.

Jalmari Finne löysi lahjakkaan laulavan harrastelijan Viipurin Maaseututeatteriin 1903. Viipurissa Sola aloitti myös lauluopintonsa Sofia Roihan johdolla. Vakituista oopperaa ei vielä ollut, mutta oopperanäytäntöjä järjestettiin silti, ja Sola alkoi saada myös oopperarooleja ja suhtautua samalla entistä vakavammin myös laulamiseen.

1908 Sola opiskeli Berliinissä Ettore Gandolfin johdolla ja piti samana vuonna ensikonserttinsa Helsingissä. Vuosina 1909-11 hän jatkoi ulkomaisia lauluopintojaan Berliinissä, Pariisissa ja Milanossa.

Suomalaisen (Kotimaisen) oopperan perustamisensi-ilta oli lokakuussa 1911. Tuolloin esitettiin Ruggero Leoncavallon Pajatso ja Solalla oli päärooli Caniona. Tästä roolista tuli myöhemmin Solan kuuluisin bravuuri.

Suomalaisen oopperatoiminnan lisäksi Sola oli ahkera konsertoija. Hänen ohjelmistonsa käsitti suomeksi laulettuja ooppera-aarioita ja suomalaisia yksinlauluja. Kotimaan kiertueitten lisäksi Sola vieraili muun muassa Virossa, Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa ja Yhdysvalloissa. 1920-luvun konserttimatkat Yhdysvaltoihin olivat lähinnä esiintymisiä suomalaisille siirtolaisille.

Matkojensa yhteydessä Sola teki myös levytyksiä amerikkalaisille Columbia- ja Victor-levy-yhtiöille. Hän lauloi suomeksi kohderyhmänään juuri siirtolaiset eikä tavoitellutkaan varsinaista kansainvälistä menestystä. Pitkä levytysura (1909-44) käsitti lauluja laidasta laitaan: yksinlauluja, hengellistä ja isänmaallista ohjelmistoa sekä kevyttä musiikkia.

Sola julkaisi kaksiosaisen muistelmateoksen "Wäinö Sola kertoo" 1951-52.

Wäinö Sola kuoli 12.10.1961 Helsingissä.

Sola oli yksi Kotimaisen oopperan perustajista vuonna 1911. Hän työskenteli oopperassa aina vuoteen 1949 asti; lauloi yli 100 roolia, ohjasi itse 65 oopperaa ja suomensi 25 librettoa.

Lisäksi hän piti uransa aikana yli 1000 soolokonserttia ja teki lähes sata äänilevyä – enemmän kuin yksikään suomalaisen taidemusiikin edustaja ennen toista maailmansotaa.

Solan laulutaiteelle oli ominaista voimakas kyky eläytyä. Jos laulussa oli äänellisiä puutteita, ne korjautuivat ja balansoituivat hyvällä esiintymis- ja tulkintataidoilla.

Solan lukuisista oopperarooleista muistetaan parhaiten Canion traaginen rooli Leoncavallon oopperasta Pajatso.

"Vesti la giubba" on Canion aaria oopperan 1. näytöksestä. Sola laulaa suomeksi "Maalaa jo kasvos…". Äänitys on tehty Helsingissä Gramophone-yhtiölle 24.1.1913.

Teksti: Johanna Nuorivaara - Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto