Hyppää pääsisältöön

Viimeinen kastraattilaulaja Alessandro Moreschi

Kastraattisopraanoiden kulta-aikaa kesti 1650-luvulta noin sata vuotta eteenpäin. Vatikaanin viimeisen kastraatin laulua on säilynyt myös 1900-luvun alussa äänitetylle tallenteelle.

Tietolaatikko

AUDIOIDEN TIEDOT

Moreschi, Alessandro (kastraatti: sopraano). Nimeämätön (piano, viulu, harmoni). Bach, Johann Sebastian (1685-1750) (alkup säv). Ave Maria sopraanolle ja uruille. Tallennusvuosi 1904.

Moreschi, Alessandro (kastraatti: sopraano). Nimeämätön (piano). Tosti, Paolo (1846-1916) (säv). Ideale (K: Ihanteeni) (Io ti seguii -) yksinlaulu. Tallennusvuosi 1902.

Moreschi, Alessandro (kastraatti: sopraano). Nimeämätön (piano). Rossini, Gioachino (1792-1868) (säv). Petite messe solennelle, messu: 9. OSA: Crucifixus. Tallennusvuosi 1902.

Leo XIII, paavi (puhelaulu).(1810-1903, paavina 1878-1903). Ave Maria -rukous. Tallennusvuosi 1903.

Kastraatioita tehtiin etenkin köyhien perheiden pojille paremman elintason toivossa. Ajan lääketieteellisillä taidoilla operaatio oli kivulias ja vaarallinen. Lapsena kuohituille eunukeille ei tule murrosikää. Heillä on pysyvästi esimerkiksi korkea ääni sekä vähän karvoitusta ja fyysistä voimaa. (Lähde: Wikipedia)

Kastraatit lauloivat etenkin Vatikaanin kuoroissa. Eunukkiperinteestä on kirjoitettu Vanhassa testamentissa, jossa kastraateille luvataan ehtymätöntä kiitosta.

Tiettävästi ensi kerran kastraatteja lauloi Sikstiiniläiskappelin kuorossa 1500-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla tapa oli levinnyt koko Italian alueelle.

Osa kastraateista lauloi myös oopperaa. 1700-luvulla eläneestä Farinellista on tehty myös elokuva. Giovanni Battista Velluti loisti Italian oopperalavoilla 1800-luvun alkupuolella, ja hän on on viimeinen kastraatti, jolle sävellettiin ooppera.

1800-luvun puoliväliin mennessä koko kastraattiperinne oli paljolti kadonnut. Tosin Vatikaanin kuoroissa oli kastraatti vielä 1900-luvun puolellakin.

Viimeinen kastraattilaulaja Alessandro Moreschi syntyi vuonna 1858. Moreschin nuoruusvuosina koko kastrointi tuli laittomaksi.

Moreschin laulua sisältävällä tallenteella kuullaan myös paavi Leo XIII:n (1810-1903) puhelaulua. Leon seuraaja Pyhä Pius X lopetti kastraattien käytön ensi töikseen, ja Moreschin oli aika siirtyä eläkkeelle.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto