Hyppää pääsisältöön

Viimeinen kastraattilaulaja Alessandro Moreschi

Kastraattisopraanoiden kulta-aikaa kesti 1650-luvulta noin sata vuotta eteenpäin. Vatikaanin viimeisen kastraatin laulua on säilynyt myös 1900-luvun alussa äänitetylle tallenteelle.

Tietolaatikko

AUDIOIDEN TIEDOT

Moreschi, Alessandro (kastraatti: sopraano). Nimeämätön (piano, viulu, harmoni). Bach, Johann Sebastian (1685-1750) (alkup säv). Ave Maria sopraanolle ja uruille. Tallennusvuosi 1904.

Moreschi, Alessandro (kastraatti: sopraano). Nimeämätön (piano). Tosti, Paolo (1846-1916) (säv). Ideale (K: Ihanteeni) (Io ti seguii -) yksinlaulu. Tallennusvuosi 1902.

Moreschi, Alessandro (kastraatti: sopraano). Nimeämätön (piano). Rossini, Gioachino (1792-1868) (säv). Petite messe solennelle, messu: 9. OSA: Crucifixus. Tallennusvuosi 1902.

Leo XIII, paavi (puhelaulu).(1810-1903, paavina 1878-1903). Ave Maria -rukous. Tallennusvuosi 1903.

Kastraatioita tehtiin etenkin köyhien perheiden pojille paremman elintason toivossa. Ajan lääketieteellisillä taidoilla operaatio oli kivulias ja vaarallinen. Lapsena kuohituille eunukeille ei tule murrosikää. Heillä on pysyvästi esimerkiksi korkea ääni sekä vähän karvoitusta ja fyysistä voimaa. (Lähde: Wikipedia)

Kastraatit lauloivat etenkin Vatikaanin kuoroissa. Eunukkiperinteestä on kirjoitettu Vanhassa testamentissa, jossa kastraateille luvataan ehtymätöntä kiitosta.

Tiettävästi ensi kerran kastraatteja lauloi Sikstiiniläiskappelin kuorossa 1500-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla tapa oli levinnyt koko Italian alueelle.

Osa kastraateista lauloi myös oopperaa. 1700-luvulla eläneestä Farinellista on tehty myös elokuva. Giovanni Battista Velluti loisti Italian oopperalavoilla 1800-luvun alkupuolella, ja hän on on viimeinen kastraatti, jolle sävellettiin ooppera.

1800-luvun puoliväliin mennessä koko kastraattiperinne oli paljolti kadonnut. Tosin Vatikaanin kuoroissa oli kastraatti vielä 1900-luvun puolellakin.

Viimeinen kastraattilaulaja Alessandro Moreschi syntyi vuonna 1858. Moreschin nuoruusvuosina koko kastrointi tuli laittomaksi.

Moreschin laulua sisältävällä tallenteella kuullaan myös paavi Leo XIII:n (1810-1903) puhelaulua. Leon seuraaja Pyhä Pius X lopetti kastraattien käytön ensi töikseen, ja Moreschin oli aika siirtyä eläkkeelle.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto