Hyppää pääsisältöön

J. O. Mallander taiteesta ja vapaudesta

Julkaistu 13.12.2006 - 16:00. Päivitetty 21.11.2011 - 20:37

Helsinkiläinen kuvataiteilija ja kriitikko arvioi perinteisen taiteilijan vapauden menettäneen merkityksensä: yleisö ei enää piitannut siitä, onko taide vapaata vai ei.

Jan-Olof Mallander (s. 1944) oli mukana undergroundyhtye Spermissä ja julkaisi 1960-luvulla myös pari omaa levyään, joista tunnetuin on presidentinvaalien ääntenlaskentaa sisältävä single 1962/1968.

1960-luvun lopulla Mallander päätoimitti "kapinallisten kuvataiteilijoiden" Iiris-lehteä.

Vaihtoehtonäyttelyiden järjestäminen johti hänet vuonna 1971 perustamaan Cheap Thrills -galleriaa, josta sittemmin sikisi Kasvisravintola.

Mallander on toiminut myös mm. Dagens Nyheterin kuvataidekriitikkona.

Vaihtoehtoinen elämännäkemys ja itämaiset uskonnot ovat näkyneet myös Mallanderin tuotannossa, jonka keskeisiä maamerkkejä ovat mm. 1960-luvun lopun ekologiset "paperiveistokset" (maisemakortteihin tehtyä maisemataidetta) ja myöhemmät minimalistiset tiili-installaatiot.

Tv-haastattelussa vuonna 1969 Mallander toteaa nuorison vaativan täydellistä vapautta. Tällaisten vaatimusten esittäminen kuuluu jokaisen sukupolven oikeuksiin.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Kiasma/Pop: Jan-Olof Mallander (kiasma.fi)

1960-luvun underground Suomessa

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Mukavasti matkaan junalla

VR:n esittelyfilmissä kiidetään junalla suvena ja talvena

Halki vehreiden Suomen suvimaisemien ja lumisten talvinäkymien porhaltavat junat Valtionrautateiden vuonna 1972 valmistuneessa esittelyfilmissä, jossa luodaan myös katsaus VR:n henkilöliikenteen uudistuksiin ja parannuksiin.

Kommentteja 15
Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7
Linnanmäen viimeiset vedenneidot pudotettiin altaaseen 1980-luvulla

Vedenneidot Linnanmäellä.

Linnanmäen alkuvuosikymmenien suosittu vierailukohde oli vedenneitojen valtakunta. Neitojen tiputtelu altaaseen lopetettiin sopimattomana 1980.

Kommentteja 1
Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5

2023

Kuka on yllättäen löydetyn Albert Edelfeltin maalauksen esittämä historiallinen henkilö?

Kultakauden taiteilijan tuntematon teos myytiin huutokaupassa sadalla eurolla. Tutkimusmatka teoksen alkuperään toi esiin unohdetun tarinan 1880-luvulta.
Rockbändien rumpalinakin tunnettu kuvataiteilija Markus Heikkerö vei fallosmaalauksensa Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeelle ja yllättyi

Heikkerön surrealistiset fallosmaalaukset ihastuttivat yliopistoväkeä Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeellä.
Testaa tunnetko historian suuret taideryöstöt – satojen miljoonien taulut edelleen kateissa

Taideryöstöjä on tehty mielikuvituksellisilla tavoilla.

2022

Vasta nyt olen valmis kertomaan totuuden Kalervo Palsasta – kohutun taiteilijan taulut tuholta pelastanut Maj-Lis Pitkänen puhuu nuorena kuolleesta ystävästään

Maj-Lis Pitkänen kertoo uusia tietoja Kalervo Palsasta.

Kalervo Palsan 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi taiteilijan ystävä ja teosten pelastaja Maj-Lis Pitkänen antoi Kulttuuricocktailille haastattelun. Siinä hän kertoo ensimmäistä kertaa julkisesti Palsan onnetonta kohtaloa selittäviä tapahtumia. Pitkänen valmistelee aiheesta kirjaa.

Kommentteja 20

Maija Albrecht är orolig för kulturens framtid – konstnärer följer noga med regeringsförhandlingarna

Albrecht har fått arbetsstipendium av Svenska kulturfonden.

Bildkonstnären Maija Albrecht i Ingå är glad över att ha fått arbetsstipendium för två år. Det ger henne ro att jobba, men politikernas planer på besparingar och inställning till kultur är skrämmande, säger hon.

Kommentteja 6
Prisbelönta satirtecknaren Jonas Wilén: Jag höjer min elakhet i blyertsstiftet ju högre upp makthavaren är

Satiren har fått ett uppsving under de senaste åren.

På SFV:s vårfest tilldelades den åländska bildkonstnären Jonas Wilén det stora kulturpriset. Med fredens öar som bas har Wilén sin penna som vapen för att komma åt tyranniska ledare och totalitära regimer.
Fri från politik och ställningstaganden – den prisbelönta konstnären Erik Creutziger målar färggrant och fantasifullt

Vann nyligen Maire Gullichsen-priset.

Palmblad, hav och djungel och en och annan liten människofigur som förefalIer njuta av tillvaron. I konstnären Erik Creutzigers bildvärld är naturen yppig och människan oftast nöjd.
Bildkonstnären Erik Creutziger tilldelas Maire Gullichsen priset 2022

Känd för sina föreställande och koloristiska målningar.

Maire Gullichsen priset tilldelas i första hand en en yngre professionell konstnär och priset delas ut cirka vartannat år. Erik Creutziger är känd för sina föreställande och koloristiska målningar. Prissumman är 10 000 euro.