Hyppää pääsisältöön

Junien yhteentörmäys Kuurilassa 1957

Maaliskuun 15. päivänä 1957 sattui Suomen rauhanajan tuhoisin junaturma Kalvolan Kuurilassa, Kanta-Hämeessä. Filmikatsauksessa selostetaan dramaattisesti kuolonuhreja vaatinutta turmaa ja siihen johtaneita syitä.

Kuurilan junaturmassa kuoli lähes 30 ihmistä ja yli 50 loukkaantui.Onnettomuus tapahtui lähellä Kuurilan asemaa, kun pohjoiseen matkannut Porin moottoripikajuna ja höyryveturin vetämä yöpikajuna törmäsivät toisiinsa.

Iittalassa Porin moottoripikajuna oli saanut lähtöluvan kohti pohjoista. Sen oli määrä ohittaa Torniosta Helsinkiin saapuva yöpikajuna seuraavalla asemalla. Sen katsottiin olevan sopiva sivuutuspaikka, kun molemmat junat olivat pahasti myöhässä. Mutta Kuurilan asemalle tulikin uusi ilmoitus. Nyt sivuutuspaikaksi sovittiinkin Iittala. Niinpä Tornion-juna sai lähtöluvan ennen kuin muutoksesta oli ilmoitettu Iittalaan, Filmikatsauksessa todetaan. Kun junien lähettäjät lopulta saivat yhteyden toisiinsa, selvisi, mitä oli tapahtumassa. Junia ei voitu enää pysäyttää. Junat lähestyivät toisiaan metsäisen kaarteen takaa, mikä esti veturinkuljettajia näkemästä toista junaa. Seurauksena oli yhteentörmäys parin kilometrin päässä Kuurilan asemasta.

Onnettomuuspaikalla vallitsi lohduton näky. Täysi tuho oli kohdannut pohjoisesta saapuneen yöpikajunan ensimmäistä vaunua. Makuuvaunu oli puolittain työntynyt Ukko-Pekka–veturinsa alle. Moottoripikajunan kaksi ensimmäistä vaunua olivat lentäneet vastaantulevan junan päälle ja hajonneet pirstaileksi. Kummankin junan vauhti oli ollut noin 100 kilometriä tunnissa.

Kuurin junaturma ilmakuva
Osa vaunuista oli täysin tuhoutuneet Kuurin junaturma ilmakuva Kuva: Wikipedia kuurilan junaturma,Yle Elävä arkisto,Wikipedia

Inhimillinen erehdys oli onnettomuuden syynä. Filmikatsauksessa onnettomuuden kuolonuhrien lukumääräksi tiedettiin 25. Pelastus- ja raivaustöihin päästiin nopeasti, koska sekä Iittalan että Kuurilan asemilta oli hälytetty apuväkeä. Sotilaita, lääkäreitä ja ambulansseja saatiin Parolan varuskunnasta. Raivaustöihin tuli väkeä myös Rautateiltä. Sadan tonnin painoisen Ukko-Pekka–veturin nostamiseksi tarvittiin Rautateiden kaksi suurinta nosturia.

Filmikatsauksessa huomautetaan, että inhimillisen erehdyksen mahdollisuutta ei voida poissulkea, jos tarvittavia sähköisiä turvallisuuslaitteita ei ole. Kustannussyistä näitä laitteita ole saatu hankittua. "Mutta kuinka paljon enemmän maksaakaan yksi tällainen katastrofi kuin linjasuojauslaitteet, ohjelmassa kysytään. Jos veturinkuljettajilla olisi ollut käytössään ULA-puhelimet, heille olisi voitu ajoissa toimittaa pysähtymiskäsky.

Onnettomuuden aineellisten vahinkojen arveltiin nousevan 100 miljoonaan markkaan.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto