Hyppää pääsisältöön

Sota-ajan propagandalauluja

Jatkosodan aikaiset sotakupletit herjasivat vihollisen balalaikkoja, "tsajua" ja "kaalimaata". Sotien jälkeen propagandalevyt joutuivat Yleisradiossa soittokieltoon.

Tietolaatikko

Niet Molotoff. Säv. Matti Jurva, san. Jurva - Tatu Pekkarinen. Es. Matti Jurva ja Kristalli-tanssiorkesteri. Kristall 205, 1942.

Silmien välliin. San. Palle, sov. A. Salo. Es. Korsukuoro ja Columbia-orkesteri. Columbia DY 340, 1942.

Uraliin. Säv. Ralph Erwin, san. Usko Hurmerinta. Es. A. Aimo (Aimo Andersson) ja Sointu-orkesteri. Sointu 410, 1942.

Möttönen monnina. San. Einari Ketola, sov. tuntematon. Es. Einari Ketola. Odeon A 228613, 1942.

Mottimatit marssilla 1. Säv. nimeämätön, san. ja sov. Palle. Es. Georg Malmstén (laulu), Reino Hirviseppä (laulu), Onni Laihanen (harmonikka), Kauko Käyhkö (kitara). Odeon A 228614, 1942.

Henkisen sodankäynnin tueksi perustetun Propaganda-Aseveljet-järjestön kantava voima oli suosittu laulunikkari Reino Hirviseppä eli Palle.

Pallen kuuluisin sotakupletti oli yltiökansallinen Silmien välliin. Sota-ajan viihdettä tutkinut Maarit Niiniluoto kirjoittaa: "Jatkosodan aikana tätä levyä jo rikottiin rintamaradioissa, ja Karhumäellä Tapio Rautavaara löi sen polveaan vasten rikki, koska kukaan ei sitä toivonut."

Pallen laulukumppanina propagandalevyillä oli yleensä Jorkka eli Georg Malmstén. Heidän yhteisiä levytyksiään ovat Molotohvin koktaili sekä viisusikermät Mottimatit marssilla 1-4.

Toinen ahkera sotaviisutehtailija oli Matti Jurva. Hänen kappaleitaan olivat mm. Mannerheimin linjalla, Luulot pois ja Njet Molotoff. Jurva esitti laulujaan myös sota-ajan lyhytfilmeissä.

Suosittu hahmo oli näyttelijä Einari Ketolan esittämä korpraali Möttönen, joka ikuistettiin myös elokuvaan Niin se on, poijaat! (1942)

Propagandaiskelmiä esittivät myös mm. iskelmälaulajat A. Aimo, Eero Väre ja Reino Armio.

Kaiken kaikkiaan sotakupletit jäivät ohimeneväksi ilmiöksi. Niitä syntyi lähinnä välirauhan ja jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Propagandistisimpia ryssäntappolauluja vieroksuivat omatkin joukot. Suositumpaa sota-ajan musiikkia olivat kaihoisat valssit ja epäpoliittiset huumoriviisut.

Propagandalevytyksistä on myöhemmin julkaistu kokoelma-cd Molotohvin koktaili (Artie Music, 2002).

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto