Hyppää pääsisältöön

Sota-ajan propagandalauluja

Jatkosodan aikaiset sotakupletit herjasivat vihollisen balalaikkoja, "tsajua" ja "kaalimaata". Sotien jälkeen propagandalevyt joutuivat Yleisradiossa soittokieltoon.

Tietolaatikko

Niet Molotoff. Säv. Matti Jurva, san. Jurva - Tatu Pekkarinen. Es. Matti Jurva ja Kristalli-tanssiorkesteri. Kristall 205, 1942.

Silmien välliin. San. Palle, sov. A. Salo. Es. Korsukuoro ja Columbia-orkesteri. Columbia DY 340, 1942.

Uraliin. Säv. Ralph Erwin, san. Usko Hurmerinta. Es. A. Aimo (Aimo Andersson) ja Sointu-orkesteri. Sointu 410, 1942.

Möttönen monnina. San. Einari Ketola, sov. tuntematon. Es. Einari Ketola. Odeon A 228613, 1942.

Mottimatit marssilla 1. Säv. nimeämätön, san. ja sov. Palle. Es. Georg Malmstén (laulu), Reino Hirviseppä (laulu), Onni Laihanen (harmonikka), Kauko Käyhkö (kitara). Odeon A 228614, 1942.

Henkisen sodankäynnin tueksi perustetun Propaganda-Aseveljet-järjestön kantava voima oli suosittu laulunikkari Reino Hirviseppä eli Palle.

Pallen kuuluisin sotakupletti oli yltiökansallinen Silmien välliin. Sota-ajan viihdettä tutkinut Maarit Niiniluoto kirjoittaa: "Jatkosodan aikana tätä levyä jo rikottiin rintamaradioissa, ja Karhumäellä Tapio Rautavaara löi sen polveaan vasten rikki, koska kukaan ei sitä toivonut."

Pallen laulukumppanina propagandalevyillä oli yleensä Jorkka eli Georg Malmstén. Heidän yhteisiä levytyksiään ovat Molotohvin koktaili sekä viisusikermät Mottimatit marssilla 1-4.

Toinen ahkera sotaviisutehtailija oli Matti Jurva. Hänen kappaleitaan olivat mm. Mannerheimin linjalla, Luulot pois ja Njet Molotoff. Jurva esitti laulujaan myös sota-ajan lyhytfilmeissä.

Suosittu hahmo oli näyttelijä Einari Ketolan esittämä korpraali Möttönen, joka ikuistettiin myös elokuvaan Niin se on, poijaat! (1942)

Propagandaiskelmiä esittivät myös mm. iskelmälaulajat A. Aimo, Eero Väre ja Reino Armio.

Kaiken kaikkiaan sotakupletit jäivät ohimeneväksi ilmiöksi. Niitä syntyi lähinnä välirauhan ja jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Propagandistisimpia ryssäntappolauluja vieroksuivat omatkin joukot. Suositumpaa sota-ajan musiikkia olivat kaihoisat valssit ja epäpoliittiset huumoriviisut.

Propagandalevytyksistä on myöhemmin julkaistu kokoelma-cd Molotohvin koktaili (Artie Music, 2002).

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto