Hyppää pääsisältöön

Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun

Hippisukupolven guru Jorma Elovaara kampanjoi vapaan radiotoiminnan puolesta ja toimitti valtakunnanverkossa okkultismiin ja parapsykologisiin ilmiöihin erikoistunutta ohjelmaa.

Toimittaja Jorma Elovaara herätti 1960-luvun lopulla popmusiikista kiinnostuneiden radiokuuntelijoiden huomion ohjelmalla Fab Ykkönen, jota hän teki Pentti Kemppaisen kanssa.

Fab Ykkösessä paneuduttiin popsanoitusten taustoihin ja yhteiskunnallis-filosofisiin merkityksiin. Hippiaatteita ilmentävien rockkappaleiden kautta edettiin esimerkiksi luontevasti itämaisiin filosofoihin.

Vuonna 1969 Elovaara aloitti ohjelman Vesimiehen aika, jossa kokeellinen rock ja itäeurooppalainen pop yhdistyivät parapsykologiaan ja okkultismiin. Astraalimatkat, ektoplasma ja maan litteä kausi olivat eräitä sen aiheista.

Vesimiehen aika on aina tehty yhdellä ja samalla tavalla. Kirjoituskoneella. Levysoitinta sitten kanssa on käytetty enemmän tai vähemmän.― Jorma Elovaara vuonna 1988

Sekä Fab Ykkönen että Vesimiehen aika olivat pitkälle vietyä radiotaidetta, jossa musiikkia ja runsaita tehosteita käytettiin draamallisina välineinä. Tekijänoikeudellisista syistä ohjelmista voidaan esittää vain muutama lyhyt katkelma, joissa puheen alla ei ole musiikkia.

Vesimiehen aika lopetettiin vuonna 1971 samassa yhteydessä, kun lukuisia muita juonnettuja musiikkiohjelmia karsittiin ohjelmistosta.

Suhtautuminen Yleisradiossa Vesimiehen aikaan? Tavallinen b-ohjelma, halvan budjetin show, niin kuin Star Trek. Vähän kuuntelijoita.― Jorma Elovaara vuonna 1988

Ohjelman käsikirjoituksista ilmestyi myös kirja. Yleisradiosta lähdettyään Elovaara perusti okkulttisen Mysteeni-kustantamon ja Tähti-undergroundlehden, joka käsitteli mm. parapsykologiaa ja huumeita.

Jorma Elovaaralle suurinta undergroundia ovat olleet merirosvoradiot. Ennen Yleisradioon tuloaan Elovaara ja Kemppainen pyörittivät Vampulassa laitonta musiikkiasemaa nimeltä Radio Troyan. Koulupoikien piraattiasema toimi vain lyhyen aikaa ja tuolloinkin epäsäännöllisesti.

Vuodelta 1967 on säilynyt Elovaaran ohjelma, joka kritisoi Yleisradion monopoliasemaa. Pentti Hanski arvioi siinä Itämerellä toimineen Radio Nordin merkitystä, Topi Törmä muistelee Tangerista Suomeen vuonna 1956 lähetettyä kaupallista radio-ohjelmaa, ja Seppo Kanerva kertoo toimilupahakemuksensa kohtalosta.

Monopoliradiota vastustava Elovaara oli itseoikeutetusti mukana vuonna 1985 aloittaneen Radio Cityn toimittajakunnassa. Myöhemmin hän on tehnyt ohjelmia helsinkiläiseen Lähiradioon.

Kommentit
  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

  • Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

    Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.

    Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.