Hyppää pääsisältöön

Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun

Hippisukupolven guru Jorma Elovaara kampanjoi vapaan radiotoiminnan puolesta ja toimitti valtakunnanverkossa okkultismiin ja parapsykologisiin ilmiöihin erikoistunutta ohjelmaa.

Toimittaja Jorma Elovaara herätti 1960-luvun lopulla popmusiikista kiinnostuneiden radiokuuntelijoiden huomion ohjelmalla Fab Ykkönen, jota hän teki Pentti Kemppaisen kanssa.

Fab Ykkösessä paneuduttiin popsanoitusten taustoihin ja yhteiskunnallis-filosofisiin merkityksiin. Hippiaatteita ilmentävien rockkappaleiden kautta edettiin esimerkiksi luontevasti itämaisiin filosofoihin.

Vuonna 1969 Elovaara aloitti ohjelman Vesimiehen aika, jossa kokeellinen rock ja itäeurooppalainen pop yhdistyivät parapsykologiaan ja okkultismiin. Astraalimatkat, ektoplasma ja maan litteä kausi olivat eräitä sen aiheista.

Vesimiehen aika on aina tehty yhdellä ja samalla tavalla. Kirjoituskoneella. Levysoitinta sitten kanssa on käytetty enemmän tai vähemmän.― Jorma Elovaara vuonna 1988

Sekä Fab Ykkönen että Vesimiehen aika olivat pitkälle vietyä radiotaidetta, jossa musiikkia ja runsaita tehosteita käytettiin draamallisina välineinä. Tekijänoikeudellisista syistä ohjelmista voidaan esittää vain muutama lyhyt katkelma, joissa puheen alla ei ole musiikkia.

Vesimiehen aika lopetettiin vuonna 1971 samassa yhteydessä, kun lukuisia muita juonnettuja musiikkiohjelmia karsittiin ohjelmistosta.

Suhtautuminen Yleisradiossa Vesimiehen aikaan? Tavallinen b-ohjelma, halvan budjetin show, niin kuin Star Trek. Vähän kuuntelijoita.― Jorma Elovaara vuonna 1988

Ohjelman käsikirjoituksista ilmestyi myös kirja. Yleisradiosta lähdettyään Elovaara perusti okkulttisen Mysteeni-kustantamon ja Tähti-undergroundlehden, joka käsitteli mm. parapsykologiaa ja huumeita.

Jorma Elovaaralle suurinta undergroundia ovat olleet merirosvoradiot. Ennen Yleisradioon tuloaan Elovaara ja Kemppainen pyörittivät Vampulassa laitonta musiikkiasemaa nimeltä Radio Troyan. Koulupoikien piraattiasema toimi vain lyhyen aikaa ja tuolloinkin epäsäännöllisesti.

Vuodelta 1967 on säilynyt Elovaaran ohjelma, joka kritisoi Yleisradion monopoliasemaa. Pentti Hanski arvioi siinä Itämerellä toimineen Radio Nordin merkitystä, Topi Törmä muistelee Tangerista Suomeen vuonna 1956 lähetettyä kaupallista radio-ohjelmaa, ja Seppo Kanerva kertoo toimilupahakemuksensa kohtalosta.

Monopoliradiota vastustava Elovaara oli itseoikeutetusti mukana vuonna 1985 aloittaneen Radio Cityn toimittajakunnassa. Myöhemmin hän on tehnyt ohjelmia helsinkiläiseen Lähiradioon.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto