Hyppää pääsisältöön

Lännen lokari Hiski Salomaa

Hiski Salomaa on jälkipolvien parhaiten tuntema amerikansuomalainen laulaja. Hänen viisunsa kuvaavat humoristisesti siirtolaiselämää "uudessa kontryssä".

Hiski Salomaan (oik. Hiskias Möttö, 1891–1957) elämänvaiheita käydään läpi Niilo ja Olli-Pekka Ihamäen radio-ohjelmassa laulujen säestyksellä. Haastateltavana on mm. aikalaisia Kangasniemeltä sekä Pekka Tiilikainen, joka teki Salomaan Lännen lokarin kuuluisaksi Aunuksen rintamaradiossa.

Hiskias Möttö lähti 18-vuotiaana siirtolaiseksi Amerikkaan. Hän ei itse ollut metsätyömies eli "lokari" vaan työskenteli räätälinä ja ravintoloitsijana Michiganissa ja itärannikolla.

Monien amerikansuomalaisten työläisten tapaan Salomaa oli syndikalistisen IWW-järjestön (Industrial Workers of the World) eli "tuplajuulaisten" kannattaja. Työväenhenkinen ajatusmaailma kuuluu toisinaan lauluissakin.

Salomaa teki New Yorkissa vuosina 1927–1931 kahdeksantoista levytystä amerikansuomalaisten muusikoiden avustamana. Säestyksessä on vaikutteita yhdysvaltalaisesta jazzista, ja kappaleet ovat huomattavasti menevämpiä kuin saman aikakauden tuotokset koti-Suomessa.

Tietolaatikko

Tiskarin polkka. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa (laulu), Antti Kosola (harmonikka). Columbia 3045 F. Ensilevy Tiskarin polkka vilisee siirtolaisten arkeen liittyviä termejä, kuten "kitsi" (kitchen = keittiö), "dressa" (dress = puku) jne. Laulussa ylistetty torstai oli Yhdysvalloissa palvelijoiden vapaailta.
Savonpojan Amerikkaan tulo. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa. Columbia 3081 F. Laulu kuvaa maastamuuttajan matkaa Hankoniemeltä Hulliin ja Atlantin yli New Yorkiin.
Vapauden kaiho. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa ja Emil Hännisen orkesteri. Columbia 3137 F. Työväenhenkisen Vapauden kaihon on levyttänyt myös Jukka Ahti, toinen amerikansuomalainen laulaja. Laulu kulkee Salomaan nimissä, mutta sen tekijästä ei ole täyttä varmuutta.
Lännen lokari. Säv. ja san. Hiski Salomaa, sov. Wäinö Kauppi. Es. Hiski Salomaa (laulu), Willy Larsen (harmonikka), Wäinö Kaupin yhtye. Columbia 3158 F. Laulu viittaa moniin amerikansuomalaisten tuntemiin paikkakuntiin. "Piutti" ja "Retulaatsi" tarkoittavat Butten ja Red Lodgen kaivoskaupunkeja. "Lokari" on väännös "loggerista" eli metsurista.
Värssyjä sieltä ja täältä. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa ja Antti Kosolan yhtye. Columbia 3189 F. Laulu kommentoi ironisesti ajankohdan poliittisia ja taloudellisia tapahtumia.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto