Hyppää pääsisältöön

Kalle Palanderin MM-voitto 1999

Pujottelija Kalle Palander toi Suomelle yllättäen maan ensimmäisen alppilajien maailmanmestaruuden vuonna 1999.

Pujottelun MM-kulta tuli Vailin kisoissa Yhdysvalloissa. Tornion kaupunki lahjoitti tuoreelle mestarille 100 000 markkaa ja tontin.

Palanderin perheen elämä meni voiton johdosta vähäksi aikaa sekaisin: puhelin soi ja kukkakaupan lähetit ravasivat ovella. ”Ollaan totuttu hiljaisempaan elämään”, Elvi-äiti sanoo.

Kotipihalla uransa aloittanut Kalle Palander (s. 1977) on menestyksekkäin suomalainen alppihiihtäjä. Haastattelussa hän kertoo treenanneensa mm. Volkswagenin moottorista rakennetulla voimaharjoituslaitteella.

Alppihiihtäjä on vanhemmiten hieman viisastunut, vaikka lajissa pitää välillä ollakin "vähän reikäpää".

Tietolaatikko

Kalle Palander osallistui MM-kisoihin ensi kertaa vuonna 1997. Kaksi vuotta myöhemmin hän saavutti Vailin MM-kisoissa pujottelukultaa.
Pujottelun maailmancupin Palander voitti kaudella 2002-2003 ja sijoittui toiseksi kausilla 2003-2004 ja 2005-2006.
Suurpujottelun maailmancupissa hän tuli kakkossijalle kaudella 2003-2004. MM-kisoissa 2005 Palander jäi neljänneksi.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto