Hyppää pääsisältöön

Loppiaisen ruokia

Asia on pihvi -ohjelmassa keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo valmistavat tähteiksi jääneistä jouluruuista "rääppiäisruokia". "Kun loppiainen lopsastaa, niin kaalikuppi kopsahtaa", toteavat keittiömestarit. Sanonta viittaa siihen, että jouluruuat on syöty ja arkiset sekä niukemmat antimet ovat edessä. Vähistäkin aineksista koostuu monta ateriaa.

Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo olivat paitsi erinomaisia keittiömestareita myös kansanperinteiden ylläpitäjiä. Keittiömestarit muistelevat entisajan loppiaista ja sen jälkeisiä viikkoja. Jaakko Kolmonen pukeutuu smuutin asuun eli on yltä päältä olkien peitossa. Veijo Vanamo sen sijaan valistaa, että jos esimerkiksi vilja rapisee loppiaisaitassa, niin se tietää hyvää viljasatoa seuraavana kesänä. Miehet vetävät myös "pitkää silakkaa" pitkän tikun tapaan. Se kumpi vetää pitemmän silakan, joutuu tekemään tehtävän "Kravun salvaus" -nimisessä leikissä. Leikki oli muinoin maalaistaloissa suosittua ajanvietettä erityisesti miesten keskuudessa.

Vanamon tehtäväksi tuli taiteilla kahden pirtinpenkin väliin viritettyjen narujen päällä siten, että kääntyy ympäri eikä kosketa maata. Jalkojen täytyi olla koko ajan narujen päällä. Lopuksi on hypättävä haarahypyllä nyörien päältä. Lattialle ei saanut pudota. Keittiömestarilla ei ensimmäisellä kerralla temppu onnistunut mutta toinen kerta toden sanoi.

Ohjelmassa valmistetaan loppiaiskalaa silakasta. Joulusahti ei suhise enää aitassa, mutta sen verran sahtia on jäljellä jotta sitä voidaan käyttää loppiaiskalan valmistamiseen. Kinkun tähteistä ja lantusta tehdään kinkkuvuokaa ja salaattia saadaan punakaalista, omenista viinimarjahillosta. Maitokastikkeella kuorrutetaan tähteeksi jäänyttä lipeäkalaa. Jälkiruokaakin tehdään. Tällä kertaa paistetaan räiskäleitä, joiden sisälle on laitettu luumuja. Kaikkea ei suinkaan käytetä loppiaisruokiin. Kinkun luusta saa arkipäiväksi oivan soppaluun hernekeittoon.

Ainekset

Loppiaiskala:
silakoita
sahtia eli joulukaljaa
sipulia
musta- ja valkopippuria
Punakaalisalaatti:
Punakaali
omenoita
viininmarjahilloa, sitruunamehua
salaatin annetaan seistä vuorokauden verran
Kinkkuvuoka:
kinkun tähteitä
lanttua
sipulia
Lipeäkalakuorrutus:
lipeäkalan tähteitä
keitettyjä perunoita
kirveliä, muskottipähkinää, mustaapippuria
Maitokastike:
1/2l maitoa
50g voita
50g vehnäjauhoja
juustoraastetta

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto