Hyppää pääsisältöön

Minun Helsinkini

Pääkaupunkimme kanta-asukkaille oma kaupunginosa on kokonainen kotiseutu. Juha Lehti kertoo Kalliosta ja sen Töölönlahden Linnunlaulua esittelee Minna Haapkylä. Itä-Helsingin Kontulasta puhuu Tomi Kontio.

Muusikko Juha Lehti on Helsingin itäisen kantakaupungin asukkaita. Sir Elwoodin hiljaiset värit -yhtyeen laulaja ja lauluntekijä saa aiheensa kotikulmiltaan, Kallion arkipäivän tapahtumista. ”Biisit dokumentoivat omalla tavallaan sitä aikaa, jossa elän”, kertoo Lehti.

Näyttelijä Minna Haapkylä on asunut koko ikänsä sukunsa omistamassa, 1890-luvulla rakennetussa puuhuvilassa. Linnunlauluna
tunnetuksi tullut huvila-alue sijaitsee Töölönlahden rannalla.

Kontulassa asuva kirjailija ja runoilija Tomi Kontio haluaa avata uusia näkökulmia nuoreen lähiökulttuuriin. Helsingin Töölössä koulunsa käyneelle Kontiolle vastakohtien Kontula edustaa todellista stadia. ”Helsingin ydin historiallisesti on sen kantakaupunki, mutta sosiaalisesti se on Itä-Helsinki”, sanoo Kontio.

Teksti: Rita Landström

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto