Hyppää pääsisältöön

Röyhkeä Röyhkä vm/1980

Oululaistulokas nousi julkisuuteen piruillen suomalaiselle rock-kulttuurille: ”Keskiluokka on unohdettu!” hän toteaa Tuubin haastattelussa.

Kauko Röyhkän mukaan tyypillinen rocknuori kuviteltiin farkkujalkaiseksi, huuliharppua soittavaksi maankiertäjäksi, kun suurin osa popyleisöstä oli kuitenkin aivan tavallista porukkaa.

Laulajan näkemyksiä rakkaudesta oli siteerattu jo naistenlehdissäkin. Rakkaus oli moni-ilmeisempää kuin iskelmissä, Röyhkä muistuttaa – myös ”limaista”.

Koska ihmiset olivat laiskoja, ei tulevaisuuden taidetta olisi kirjallisuus vaan rock.

Röyhkä kehottaa kuitenkin 1980-luvun nuorisoa: ”Epäilkää kaikkea – myös sitä mitä minä sanon.”

Tuubi-ohjelman haastattelun kuvanauhalla on valitettavasti pieniä häiriöitä.

Tuubin jakso kokonaisuudessaan

Tietolaatikko

Kauko Röyhkä (oik. Jukka-Pekka Välimaa, s. 1959) on visusti vältellyt yleisön ”mielistelyä”, eikä hänestä koskaan ole tullutkaan suurimpien massojen suosikkia.
Röyhkä vakiinnutti kuitenkin 1980-luvun puolivälissä asemansa suomalaisessa rockissa suosituilla albumeilla Onnenpäivä ja Lauralle.
Tämän jälkeenkin hän on herättänyt ristiriitaisia tuntoja mm. ilmoittautumalla satanistiksi 1990-luvulla.
Röyhkä tunnetaan myös tuotteliaana kaunokirjailijana, jonka romaani Kaksi aurinkoa oli Finlandia-palkintoehdokkaansa vuonna 1996.

Steppaillen. Säv. ja san. Kauko Röyhkä. Kappale ilmestyi Röyhkän esikoisalbumilla Steppaillen vuonna 1980.
Kanerva (= Light up your little light). Säv. Kevin Coyne, san. Kauko Röyhkä, sov. Kauko Röyhkä & Narttu. Kappale ilmestyi Röyhkän toisella lp:llä Uusia tansseja vuonna 1981.

Lue lisää:

Tuubi-ohjelman tunnus, esiintyjiä sekä juontajat Heikki Harma ja Leo Friman kuvakollaasissa.

Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto