Hyppää pääsisältöön

Kuukkeli - Kainuun ja Koillismaan maakuntalintu

Kuukkelia voidaan kutsua todelliseksi paikkalinnuksi, jota harvoin tavataan elinpiirinsä ulkopuolelta. Lintujärjestö BirdLife valitsi kuukkelin Suomen vuoden lintulajiksi 2007.

Tietolaatikko

Kuukkeli (Perisoreus infaustus)

Kuukkeli on pituudeltaan noin 30 cm pitkä ja väritykseltään harmaanruskea, tuuheahöyheninen lintu, jolla on punaruskea pyrstö. Kuukkeli muistuttaa olemukseltaan jonkin verran närheä.

Kuukkeli on pohjoisten havumetsien asukki, joka ei juuri liiku oman elinpiirinsä ulkopuolella. Nykyisin kuukkelia tavataan Suomessa lähinnä Kainuussa, Koillismaalla ja Metsä-Lapissa. Pesäpaikkansa se etsii usein luppokuusikoista tai jokivarsien männiköistä.

Kuukkelin pesintäkausi alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa. Se kestää laskien muninnasta poikasten lentoonlähtöön saakka noin puolitoista kuukautta eli toukokuun puoliväliin saakka. Kuukkelinaaras munii yleensä 3-4 vaaleanvihertävää, ruskeapilkkuista munaa. Kun poikaset ovat kuoriutuneet, koiras etsiytyy noin viikoksi pesälle. Tällöin kuukkeliparin voi nähdä yhdessä pyydystämässä hyönteisiä ravinnoksi poikasilleen.

Muulloin kuukkeli etsii ravintoaan havupuiden oksistoissa tiaisten tapaan eli usein selkä alaspäin. Ravintoon kuuluvat kesällä myös marjat ja siemenet. Talvella sille kelpaaavat jopa haaskat.

Pesimäkautta lukuun ottamatta kuukkeli on varsin äänekäs lintu. Kuukkelin kohdalla on ehkä liioittelua puhua laulusta, mutta se naukuu, ritisee ja säksättää kuuluvasti.

Vaikka kuukkeli viihtyy erämaissa, se on toisaalta varsin seurallinen lintu. Monet Lapin vaeltajat ovat saaneet patikkamatkoillaan seurakseen kuukkelin, joka seurailee ihmisten puuhailuja joskus varsin läheltäkin.

Pohjoisimaan Suomeen keskittyvä kuukkelikanta lienee nykyisin noin 100.000 parin luokkaa. Vaikka kanta on vielä kohtuullisen suuri, se on lievästi taantumaan päin. Kuukkelien määrän vähentymiseen ovat todennäköisesti vaikuttaneet metsien hakkuut ja ihmisten aktiviteettien lisääntyminen linnun pesimisalueilla. Kuukkelipoikueita voi nähdä lentelevän ryhminä syksyisin niiden pesintäalueilla, kuten Kainuussa ja Koillismaalla.

Kainuu

Kainuu sijaitsee Oulunjärven ja Oulujoen vesistöalueen ympärillä. Maakunnan pinta-ala on 24.500 neliökilometriä ja asukasluku noin 95.000 asukasta. Kainuun taloudellinen ja sivityksellinen keskus on Kajaanin kaupunki. Taloudellisen ja historiallisen kehityksen myötä Kainuusta on kehittynyt selvärajainen maakunta. Maakunnan keskuspaikkoja ovat Kajaanin lisäksi Kuhmon kaupunki sekä suuret maalaiskunnat Suomussalmi ja Sotkamo.

Kainuun pinnanmuodostusta leimaavat luoteesta kaakkoon ja lännestä itään kulkevat harjukasot. Ne sijoittuvat vesistöjen varsille. Merkittävin harjujakso kulkee linjalla Sotkamo-Vuokatti-Oulunjärvi. Maakunnan pohjoisosan harjujaksot ovat kooltaan edellä mainittuun nähden vaatimattomia. Kainuun korkeimmat kohdat löytyvät maakunnan itäosan vaara-alueelta. Tällä alueella on myös maakunnan korkein kohta, Iso-Tuomivaara (384 metriä). Oulujärven länsipuolella Kainuu on matalakumpuista kankaremaata, joka kohoaa tasaisesti itään päin kuljettaessa.

Kainuun maaperän yleisin maa-aines on moreeni. Sen paksuus vaihtelee monilla alueilla yhdestä kolmeen metriin eli se on varsin ohut. Oulujärven eteläpuolella jokin verran myös savi- ja hiesuesiintymiä. Suoalueet keskittyvat puolestaan maakunnan länsiosiin ja vedenjaka-alueille. Harjujen lisäksi Kainuun maisemaa sävyttävät monet runsassaariset järvet. Vesistöjen osuus maakunnan pinta-alasta onkin peräti 12 %. Maakunnan ylivoimaisesti suurin järvi on Oulunjärvi (893 neliökilometriä). Järvet taas yhdistyvät toisiinsa lyhyiden ja koskisten jokien avulla.

Kainuun maapinta-alasta metsiä on yli 80 %. Metsien valtapuu on maakunnan itäosien kangasmailla mänty. Kuusivaltaisia metsät ovat puolestaan keskittyneet vaara-alueelle, joka sijaitsee Oulunjärven itäpuolella. Maakunnan suoalueet löytyvät taas Oulujärven länsi- ja lounaispuolelta, missä niiden osuus on jopa 60 % maapinta-alasta (Kainuun nevalakeus). Peltoja maakunnan pinta-alasta on yleensä alle 5 %. Maa- ja metsätaloudella on kuitenkin yhä merkittävä asema maakunnassa. Kasvillisuuden kannalta Kainuun maaperän etuna on vähäinen happamuus ja runsaat satee. Haittoina taas vähäinen pohjoisesta sijainnista aiheutuva vähäinen lämpömäärä. Aurinkoisilla rinteillä lämpömäärä riittää usein myös vaativillekin kasveille.

Koillismaa

Koillismaa muodostuu Kuusamon, Posion, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnista. Koillismaa on luonnoltaan jylhää ylänköseutua, jonka vaarojen ja tunturien korkeimmat huiput lähentelevät 500 metriä merenpinnasta. Niistä mainittakoon vain hiihtokeskuksinakin tunnetut Ruka ja Iso-Syöte. Koillismaalle sijoittuu myös 211 neliökilometrin suuruinen Oulangan kansallispuisto, jossa kuukkelit usein tervehtivät etelästä tulleita vaeltajia.

Kuukkeli viihtyy ja asuu Pohjois-Suomen suurissa havumetsissä. Etelä-Suomen muutamat harvat kuukkelimetsät ovat häviämässä, mutta kanta alkaa uudelleen tihentyä Kainuussa ja Koillismaalla.

Näytteenä kuultavan kuukkelin huudon on äänittänyt urheilutoimittaja Paavo Noponen kynsitulilla Kuusamon ikimetsissä. Kuukkeli onkin hyvin peloton lintu, joka mielellään seuraa metsässä liikkuvaa ihmistä. Näin se on tullut tutuksi myös monille Etelä-Suomen asukkaille Lapin retkien yhteydessä.

Teksti: Lasse Vihonen

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.