Hyppää pääsisältöön

Västäräkki - Pirkanmaan maakuntalintu

"Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen". Jo vanha sananparsi kertoo, että västäräkin ilmestyminen pihapiiriin huhti-toukokuun vaihteessa ennakoi pian alkavaa kesää.

Tietolaatikko

Västäräkki (Motacilla alba)

Västäräkin tuntomerkit: pituus 18-20 cm, päälaki, kurkku ja rinta mustat, posket ja vatsapuoli valkeat, selkä harmaa ja pyrstö valko-musta. Havainnointia helpottaa se, että västäräkki ei juuri pelkää ihmisiä.

Suomessa pesivät västäräkit talvehtivat Välimeren maissa. Kevätmuutto Suomeen tapahtuu huhti-toukokuun vaihteessa ja syysmuutto talvehtimisalueille elo-syyskuusssa.

Västäräkki edellyttää elinympäristöltään kolmea perustekijää. Ensiksikin siihen kuuluu ainakin yksi, valoisa aukio, jonka ei tarvitse edes olla pinta-alaltaan kovin suuri. Toisena edellytyksenä on, että elinympäristöön kuuluu pintoja, jotka pysyvät koko kesän kasvittomina. Niitä västäräkki tarvitsee ravinnon pyydystämiseen ja soidinmenoja varten. Kolmantena edellytyksenä on se, että alueelta löytyy sopivia pesäpaikkoja. Sellaisia ovat esimerkiksi suojaiset kolot ja kalliohalkeamat sekä erilaiset rakennusten sopukat esim. kattotiilien alla.

Västäräkki käyttää ravintonaan hyönteisiä, matoja, kotiloja ja jopa pieniä kalanpoikia. Västäkki onkin hyvin yleinen näky pihanurmilla, missä se touhukkaasti ja hieman nykivin askelein sekä pyrstö keikkuen etsii ravintoaan.

Pesimisaikana västäräkki pysyy tiiviisti reviirialueillaan. Naaras munii 5-6 harmaanvalkeata munaa. Hautomisaika kestää pari viikkoa. Sen jälkeen pesäpoikasaika kestää vain 12-15 vuorokautta. Tästä syystä västäräkkipariskunta pystyy tuotamaan helposti kaksikin poikuetta yhden kesän aikana.

Västäräkki on jo nyt hyvin yleinen lintu Suomessa. Kanta todennäköisesti kuitenkin kasvaa edelleen voimakkaan poikastuotannon ja ihmisen toiminnan vuoksi västäräkille otollisten biotyyppien lisääntymisen vuoksi. Kun ihmiset suhtautuvat vielä yleensä postitiivisesti västäräkkiin, Pirkanmaan maakuntalinnun tulevaisuus näyttää valoisalta.

Pirkanmaa

Pirkanmaa on muodostunut nykymaakunnaksi Tampereen talousalueen pohjalta. Tästä syystä maakuntaa kutsuttiin aikasemmin myös Tammermaaksi. Pirkanmaan pinta-ala on 12.700 neliökilometriä ja asukasluku kohoaa noin 440.000 henkilöön. Pirkanmaan keskus on Tampereen kaupunki ja sen ympäristökunnat, jossa asuu yli 60 % koko maakunnan väestöstä.

Pirkanmaan maisemalle antavat leimansa Kokemäenjoen vesistön suuret järvet ja niitä patoavat, luode-kaakkoisuuntaiset harjut. Maasto on vaihtelevaa, mistä puuttuvat laajaat tasangot. Maasto kohoaa maakunnan pohjoisosassa, missä mäet nousevat paikoin yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta lukien. Yleensä vesistöjen vierissä sijaitsevat harjut ovat usein myös maisemallisesti arvokkaita luontokohteita. Sellaisia ovat mm. Kangasalan ja Pyynikin harjut.

Pirkanmaan maaperä muodostuu harjujen ansiosta pääasiassa moreenista. Savi- ja hiesumaita esiintyy jonkin verran maakunnan eteläosien vesistöjen varsilla.

Vesistöjen osuus Pirkanmaan pinta-alasta on 12 %. Suurimmista järvistä mainittakoon Näsijärvi (280 neliökilometriä), Längelmävesi, Pyhäjärvi, Vesijärvi, Roine, Kukkia, Mallasvesi, Vanajavesi, Kyrösvesi ja Tarjanne. Pirkanmaan joista on huomattavin Kokemäenjoki, joka laajentuu Nokian ja Vammalan välillä Kuloveden ja Rautaveden järvialtaiksi.

Pirkanman maa-alasta on metsiä noin 70 %. Valtapuu on kuusi, joskin istutusten ansiosta männyn osuus jatkuvastii kasvanut. Laajimmat metsäalueet sijoittuvat maakunnan luoteis- ja itäosiin. Lehtometsät sijoittuvat puolestaan Pirkanmaan eteläosaan ja myöhään jatkuneesta kaskiviljelystä johtuen maakunnan itäreunaan. Suoalueita on taas eniten maakunnan luoteisosassa, missä niiden osuus maa-alasta kohoaa 40-50 %:n välille.

Ilmastolliset olosuhteet eivät vaihtele kovin paljon Pirkanmaan eri osissa, mutta vaativat viljelykasvit menestyvät kuitenkin parhaiten maakunnan eteläosassa. Näillä viljelyalueilla viihtyy myös maakunnan nimikkolintu.

Västäräkki lienee alkujaan ollut rantojen asukas, mutta vuosisatojen saatossa se sopeutunut elämään ihmisen muovaamassa kulttuuriympäristössä.

Västäräkki pesii koko maassa. Kanta on kuitenkin erityisen vahva Pirkanmaalla, jossa melko tiheän asutuksensa ansiosta on runsaasti västäräkille sopivia pesäpaikkoja.

Västäräkki laulaa kirkaasti visertäen, "tsi litt", etenkin variksia ja muita petolintuja seuratessaan.

Teksti: Lasse Vihonen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto