Hyppää pääsisältöön

Laila Kinnusen viimeinen haastattelu

Laulaja Laila Kinnunen nousi 1960-luvulla Suomen johtavaksi naistähdeksi. Elämänsä viimeiset vuodet hän vietti maaseudulla visusti syrjässä julkisuudesta.

Laila Kinnunen (oik. Laura Kinnunen, myöh. Misic, 1939 – 2000) oli sotalapsena Ruotsissa. Kuudessa vuodessa hän ehti omaksua ruotsin kielen siinä määrin, että suomi tuotti kotiin palattua vaikeuksia.

Musikaalinen tyttö aloitti julkisen uransa voittamalla iskelmälaulukilpailuissa ulkomaisen sarjan. Vuonna 1956 hän pääsi hanuristi Lasse Pihlajamaan orkesterin solistiksi.

Ensilevy Lazzarella syntyi syksyllä 1957 Jaakko Salon johdolla. Levytyspäällikkö opetti Kinnuselle kärsivällisesti suomalaista ääntämystä.

Myöhemmän uransa aikana Kinnunen lauloi sujuvasti mm. venäjäksi, espanjaksi ja afrikaansiksi. Rakastamaansa jazzia hän ei juurikaan päässyt levyttämään.

Kinnusen miessuhteita muusikko Armando Fugazzasta näyttelijä Ville-Veikko Salmiseen ja muusikko Miso Misiciin esiteltiin lehdistössä tarkasti.

1970-luvun alkuvuosina laulaja alkoi kaihtaa julkisuutta yksityiselämän ongelmien johdosta. Samoihin aikoihin skandaalilehdistö alkoi julkaista kohujuttuja hänen alkoholinkäytöstään.

Kun Heinävedelle asettunut laulaja täytti 60 vuotta, hän suostui puhelimitse tehtyyn radiohaastatteluun. Koska Kinnusella ei ollut omaa puhelinta, haastattelu toteutettiin naapurin lainaaman kännykän välityksellä.

Radioarkiston tietokannan mukaan "ensimmäisellä kerralla haastattelu ei onnistunut Lailan 'liikuttuneen' tilan vuoksi, seuraavana päivänä juttu saatiin aikaan". Haastattelu on pitkälti Lailan monologia, jossa tilaa kysymyksille ei juuri jäänyt. Suuri laulaja kuoli alle vuoden kuluttua haastattelusta.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto