Hyppää pääsisältöön

Tarja Halonen toiselle presidenttikaudelle

Presidentti Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelleen vuoden 2006 alussa. Kampoihin pisti toiselle kierrokselle selvinnyt kokoomuksen Sauli Niinistö.

Ennen vaalien 1. kierrosta tehdyissä kyselyissä Halonen sai selvästi yli 50 prosentin kannatuslukuja, ja SDP:ssä alettiin elätellä toiveita siitä, että Halonen valittaisiin jo vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Vaalikamppailu kävi kiivaana koko tammikuun alun, ja yhdeksi tärkeimmistä teemoista nousi Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys.

Mitä lähemmäs varsinainen äänestyspäivä tuli, sitä tiukemmaksi tilanne muuttui Halosen ja varsinkin Niinistön välillä. Halosen kannatusluvut hiipuivat sitä mukaa, kun Niinistö nosti omia kannatuslukujaan. Muut ehdokkaat jäivät selvästi kärkikaksikosta.

Ensimmäisellä kierroksella Halonen sai reilut 46 prosenttia äänistä ja Niinistö sai 24,1 prosenttia - enemmän kuin kokoomuksen kannatusluvut keskimäärin.

Niinistö ja Halonen osallistuivat miltei heti ensimmäisen kierroksen jälkeen suureen vaalikeskusteluun, jonka pääteemaksi nousi - ehkä hieman yllättäen - maaseutu.

Tarja Halonen voitti vaalit 51,8 prosentin ääniosuudellaan. Sauli Niinistö sai äänistä 48,2 prosenttia, ja kaiken kaikkiaan ehdokkaiden välille kertyi eroa varsin niukasti, 112 886 äänen verran.

Vaalien äänestysprosentti jäi alhaiseksi molemmilla kierroksilla.

Teksti: Mia Gertsch, YLE Uutiset
Elävään arkistoon muokannut: Paavo Rytsä

Tietolaatikko

1. kierros: Halonen 46,3 - Niinistö 24,1 - Vanhanen 18,6. Keskustan Matti Vanhanen sai vähemmän ääniä kuin puolueen kannatus keskimäärin. Äänestysprosentti 73,9 oli alhainen, minkä katsottiin koituneen etenkin Vanhasen kohtaloksi.

Muut ehdokkaat: vihreiden Heidi Hautala, RKP:n Henrik Lax, kristillisten Bjarne Kallis, perussuomalaisten Timo Soini ja Arto Lahti (sit.).

2. kierros: Halonen 51,8 - Niinistö 48,2. Äänestysprosentti 77,2 oli esim. vuoden 2000 vaaleja alhaisempi.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto