Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen MM-suunnistus Fiskarsissa

Suunnistuksen maailmanmestaruudesta kilpailtiin ensi kertaa Suomessa vuonna 1966. Suomi sai neljästä lajista neljä mitalia, niiden joukossa kolme hopeaa.

Tietolaatikko

Miehet, 14.1 km: 1) Aage Hadler, NOR 1.36.05, 2) Aimo Tepsell, FIN 1.38.47, 3) Anders Morelius, SWE 1.40.05

Naiset, 6.6. km: 1) Ulla Lindkvist, SWE 52.45, 2) Kath. Perch-Nielsen, CZE 1.00.30, 3) Raila Hovi, FIN 1.00.51

Miehet, viesti 34.9 km: 1) Ruotsi 3.51.42, 2) Suomi 3.59.34 (Erkki Kohvakka, Rolf Koskinen, Juhani Salmenkylä, Aimo Tepsell), 3) Norja 4.26.35

Naiset, viesti 14.7 km: 1) Ruotsi 2.42.58, 2) Suomi 2.43.19 (Anja Meldo, Pirjo Ruotsalainen, Raila Hovi), 3) Norja 2.54.29

MM-kilpailut pidettiin Fiskarsissa 1.-2. lokakuuta.

Miesten sarjassa oli 14 km:n matkalla 11 rastia. Mukana olivat mm. Unkarin Laszlo Deseö sekä Iso-Britannian John Disley (Helsingin olympialaisten pronssimitalisti 3000 metrin esteissä) ja Gordon Pirie (5000 metrin hopeaa Melbournessa).

Miesten sarjan voitti Norjan Aage Hadler, hopealle tuli Aimo Tepsell.

Naisten kilpailussa nopein oli Ruotsin Ulla Lindkvist. Suomen Raila Hovi (myöh. Kerkelä) ylsi pronssille.

Viestejä hallitsivat ruotsalaiset Suomen tyytyessä niissäkin hopeaan.

Filmiväläyksen lopussa ratamestari Osmo Niemelä ja Aage Hadler esittelevät rataa kartalta.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto