Hyppää pääsisältöön

Jyväskylä - Suomen Ateena

Vuonna 1837 perustettu Jyväskylän kaupunki on yksi suomalaisen kulttuurin keskuksista. Kaupungissa aloitti maamme ensimmäinen suomenkielinen lyseo ja opettajankoulutusseminaari.

Tietolaatikko

Jyväskylän seutu on vanhaa hämäläisten eräaluetta, jolle asutus vakiintui 1500-luvulla.

Päijänteen pohjoispäässä sijaitseva Jyväskylä tuli tunnetuksi markkinapaikkana jo 1700-luvun lopulla.

Kaupunginoikeudet se sai Laukaan talonpoikien aloitteesta 1837.

Venäjän keisari Nikolai I allekirjoitti Jyväskylän kaupungin perustamiskirjan 22.3.1837.

Laivayhteys Päijänteelle avattiin 1846 ja rautatie 1897.

Keski-Suomen läänin pääkaupunki Jyväskylästä tuli 1960.

Tunnettuja jyväskyläläisiä: Minna Canth, P. J. Hannikainen, Juhani Aho, Juhani Siljo, Rudolf Holsti, Ritva Valkama, Matti Vanhanen, Matti Nykänen.

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Kaupunkia alettiin jo varhain kutsua Suomen Ateenaksi. Vuonna 1934 perustetun Jyväskylän yliopiston (aik. Kasvatusopillinen korkeakoulu) suojissa toimii nykyään myös useita Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksiköitä.

Mainettaan kulttuurikaupunkina Jyväskylä on kasvattanut monin eri tavoin sitten Jyväskylän Kesän perustamisen 1955. Tunnetuimpia tapahtumia ovat Graphica Creativa, Alvar Aalto Symposium ja Jyväskylä Summer Jazz.

Jyväskylällä on myös vahva kaupallinen ja teollinen leima. Kaupungin asukasluvussa tapahtui voimakasta nousua 1920-luvulla, kun valtio ryhtyi rakentamaan kaupunkiin metallitehtaitaan.

Esittelyfilmissä liikutaan Jyväskylän kaupunkimaisemassa talvella 1952. Aikana, jolloin teollisuuden ja liike-elämän nopea kasvu edellytti uutta kaupunkirakentamista. Ohjelmassa tutustutaan myös jyväskyläläisten vauhdikkaaseen vapaa-ajanviettoon.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto