Hyppää pääsisältöön

Kieltolain laulut

Kieltolain aikaan seurue juomassa pirtua
Kieltolain aikaan seurue juomassa pirtua Kuva: Yle kuvapalvelu Kieltolaki

Suomen alkoholikieltoa pilkattiin 1920- ja 30-lukujen kupleteissa avoimesti. Niissä virtasi viina kuin alkoholipoliittisesta poikkeustilasta ei olisi tietoakaan.

Alkoholiin liittyvät sosiaaliset ongelmat nostattivat monissa maissa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa vaatimuksia viinan kieltämisestä kokonaan.

Sekä Yhdysvalloissa ja Suomessa tuli vuonna 1919 voimaan kieltolaki. Monessa muussakin maassa alkoholin saantia rajoitettiin erilaisin säädöksin.

Lain voimaantulo ei kuitenkaan kuivattanut Suomea. Viinahuoltoa hoidettiin salakuljettamalla nesteitä Virosta.


Monissa ajan lauluissa viitataan virolaiseen viinaan, suorastaan varoitetaan siitä, kuten Elmer Lampan Viinatrokarin laulussa.

Eräät kupletistit - esimerkiksi Oskar Nyström Kieltolakilaulussaan - ilmoittivat peittelemättä toiveensa lain kaatumisesta.

Wäinö Tuominen löytää Ryyppymiesten valssissaan kieltolaista myönteisiäkin puolia: ennen vanhaan viinaa piti hakea kaupungista, nyt sitä sai maaseutulääkäriltäkin.

Kuukautta ennen kieltolain kumoamista levytetty Laulu marjaviinistä mainostaa kotitekoisia vitamiinijuomia.

Kuplettien mukaan laki ei heikentänyt juhlimisen tahtia piirun vertaa. Helsinki on hauska -laulussa korkit paukkuvat ja "varpusten" (neljänneslitran taskumattien) kauppa kävi kuin siimaa.

Kappaleiden tiedot:

Viinatrokarin laulu. Es. Elmer Lamppa (laulu) ja Eddy Jahrl (hanuri). Victor 80072.
Oi mistä saataisiin. Säv. John Redland, suom. san. Hannes Saari. Es. Hannes Saari. Columbia 7786.
Jos kaikki Suomen järvet. Säv. ja san. trad., teksti Yrjö Sjöblom. Es. Martti Similä (laulu, puhe) ja Yrjö Sjöblom (puhe). Columbia 13354.
Kieltolakilaulu. Säv. ja san. Oskar Nyström. Es. Heikki Tuominen. Odeon A 228089.
Kieltolakilaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23006.
Vanha juomalaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23010.
Helsinki on hauska. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23089.
Puoli prosenttia. Säv. ja san. Wäinö Tuominen. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.
Ryyppymiesten valssi. Säv. J. V. Heimo, san. Pekka Salomaa. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.
Laulu marjaviinistä. Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen. Es. Matti Jurva ja Columbia-tanssiorkesteri. Columbia DY 35.
Aatamin juomalaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman. HMV X 2581.
Muita kieltolain aikaisia alkoholikupletteja ovat mm. Mun eukkoni on maalla (Th. Weissman 1927), Shamppanja poika (Th. Weissman 1927), Hoi-voi kuinka tuiskussa (Pikku Lasse 1929), Iloinen vahtimestari (Th. Weissman 1930) ja Kesäleski (Th. Weissman 1930).

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.