Hyppää pääsisältöön

Kieltolain laulut

Suomen alkoholikieltoa pilkattiin 1920- ja 30-lukujen kupleteissa avoimesti. Niissä virtasi viina kuin alkoholipoliittisesta poikkeustilasta ei olisi tietoakaan.

Alkoholiin liittyvät sosiaaliset ongelmat nostattivat monissa maissa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa vaatimuksia viinan kieltämisestä kokonaan.

Sekä Yhdysvalloissa ja Suomessa tuli vuonna 1919 voimaan kieltolaki. Monessa muussakin maassa alkoholin saantia rajoitettiin erilaisin säädöksin.

Lain voimaantulo ei kuitenkaan kuivattanut Suomea. Viinahuoltoa hoidettiin salakuljettamalla nesteitä Virosta.

Monissa ajan lauluissa viitataan virolaiseen viinaan, suorastaan varoitetaan siitä, kuten Elmer Lampan Viinatrokarin laulussa.

Eräät kupletistit - esimerkiksi Oskar Nyström Kieltolakilaulussaan - ilmoittivat peittelemättä toiveensa lain kaatumisesta.

Wäinö Tuominen löytää Ryyppymiesten valssissaan kieltolaista myönteisiäkin puolia: ennen vanhaan viinaa piti hakea kaupungista, nyt sitä sai maaseutulääkäriltäkin.

Kuukautta ennen kieltolain kumoamista levytetty Laulu marjaviinistä mainostaa kotitekoisia vitamiinijuomia.

Kuplettien mukaan laki ei heikentänyt juhlimisen tahtia piirun vertaa. Helsinki on hauska -laulussa korkit paukkuvat ja "varpusten" (neljänneslitran taskumattien) kauppa kävi kuin siimaa.

Kappaleiden tiedot:

Viinatrokarin laulu. Es. Elmer Lamppa (laulu) ja Eddy Jahrl (hanuri). Victor 80072.
Oi mistä saataisiin. Säv. John Redland, suom. san. Hannes Saari. Es. Hannes Saari. Columbia 7786.
Jos kaikki Suomen järvet. Säv. ja san. trad., teksti Yrjö Sjöblom. Es. Martti Similä (laulu, puhe) ja Yrjö Sjöblom (puhe). Columbia 13354.
Kieltolakilaulu. Säv. ja san. Oskar Nyström. Es. Heikki Tuominen. Odeon A 228089.
Kieltolakilaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23006.
Vanha juomalaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23010.
Helsinki on hauska. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23089.
Puoli prosenttia. Säv. ja san. Wäinö Tuominen. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.
Ryyppymiesten valssi. Säv. J. V. Heimo, san. Pekka Salomaa. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.
Laulu marjaviinistä. Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen. Es. Matti Jurva ja Columbia-tanssiorkesteri. Columbia DY 35.
Aatamin juomalaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman. HMV X 2581.
Muita kieltolain aikaisia alkoholikupletteja ovat mm. Mun eukkoni on maalla (Th. Weissman 1927), Shamppanja poika (Th. Weissman 1927), Hoi-voi kuinka tuiskussa (Pikku Lasse 1929), Iloinen vahtimestari (Th. Weissman 1930) ja Kesäleski (Th. Weissman 1930).

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto