Hyppää pääsisältöön

Kehittyvä Kemi

Kemissä järjestettiin Pohjois-Suomen neljännet messut vuonna 1963. Messut ennakoivat uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan.

Tietolaatikko

Entiselle markkina- ja satamapaikalle 1869 perustettu Kemi on Oulun jälkeen Pohjois-Suomen suurin teollisuuskeskus ja satamakaupunki.

Nykyinen alue muodostui 1931, kun Kemin maalaiskunnan puolelle syntyneet esikaupunkialueet liitettiin kaupunkiin.

Kemi pääsi Guinnesin Ennätysten kirjaan vuonna 2003 kun Veitsiluodon hienopaperitehtailla uusittiin PK3-paperikone ja työ valmistui ennätysajassa.

Messut esittelivät yli 37 000 messuvieraalle sitä, mitä Pohjois-Suomi tuottaa, tarjoaa ja tarvitsee.

12000 neliömetriä käsittävällä messualueella esiteltiin niin veneitä ja erätupia kuin Lapin taikoja. Myös matkaradiot ja magnetofonit olivat suosittuja, sillä YLE oli juuri aloittanut sävelradiolähetyksensä.

Ohjelmassa kerrotaan myös kunnan alueelta löydetyistä laajoista kromiesiintymistä: Keminmaa Elijärven kromimalmin louhinta alkoi kolme vuotta myöhemmin.

Kemin seutu on perinteisesti ollut yksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä.

Perämeren pohjoisrannikolla sijaitseva ”Lumen ja meren kaupunki” on myöhemmin panostanut myös matkailutoimintaan. Suosittuja kohteita ovat Kemin Jalokivigalleria ja maailman suurin lumilinna sekä risteilyt jäänmurtaja Sammolla.

Teksti: Rita Landström

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto