Hyppää pääsisältöön

Mies Vareksen takana

Dekkarikirjailija Reijo Mäen sankari on oluesta ja naisista pitävä turkulainen yksityisetsivä, jonka "elämänhallinta ei aina ole parasta mahdollista".

Tietolaatikko

Reijo Mäki (s. 1958) on vuoden 2006 loppuun mennessä julkaissut 27 romaania
Vares-tarinoista ensimmäinen oli vuonna 1986 ilmestynyt Moukanpeli
Mäen teoksiin pohjautuvia elokuvia ovat Vares - yksityisetsivä (2004) ja V2 - jäätynyt enkeli (2007)

Reijo Mäen jännityskirjojen vakiosankari Jussi Vares on nelikymppinen ikuinen oikeustieteen ylioppilas.

Ihmisestä saa käsityksen hänen ystäviensä kautta: Vareksen kavereita ovat antikvariaattia pitävä juoppo ex-pastori, "Viipurin viimeiseksi rattopojaksi" kutsuttu vanhempi herrasmies sekä novellikirjailija Luusalmi, jonka uraa ei liika tuotteliaisuus ole päässyt pilaamaan.

Vareksen suhdetta naisiin kirjailija luonnehtii näin: "Hän ei anna naisille lupauksia, jotka sitten pettäisi."

Varekselle perustetun ihailijakerhon jäseniin kuului vain yksi nainen, Mäen kustannustoimittaja Jaana Koistinen. Vares-klubin istunnoissa nautittiin olutta, rasvaista ruokaa ja taustamusiikkia, joka oli "lähempänä Leevi and the Leavingsia ja Antero Mertarantaa kuin Céline Dionia".

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto