Hyppää pääsisältöön

Vaasa – Pohjanmaan pääkaupunki

Vaasan kaupungin historiaa ja nykyhetkeä valotetaan vuonna 1949 tehdyssä filmissä, jonka selostaja on Carl-Erik Creutz. Radio-ohjelmassa Muistojen ja Puistojen Vaasa (1955) esitellään Vaasan muun muassa Vaasan kulttuuritarjontaa ja arkkitehtuuria kautta vuosisatojen.

Vaasa sai kaupunginoikeudet vuonna 1606. Kauppa- ja satamapaikalle Mustasaareen perustettu puurakenteinen kaupunki tuhoutui tulipalossa 1852. Uusi Vaasa rakennettiin merenrannalle Klemetsönniemelle.

Asukasmäärä oli filmissä kerrotun mukaan kasvanut alle sadassa vuodessa 3400 alle 40 000:een. Kaupunki oli vuonna 1949 maakunnan pääkaupunki ja vauraan maakunnan keskuksena se on kehittynyt lukuisten tukkukauppojen tyyssijaksi. Liikennöinti rautateillä, ilmassa ja vesillä on myös sangen vilkasta.

Vaasan kaupungin uudistalot olivat alkuun matalia, mutta uusi aika toi myös uudentyyppiset rakennukset. Pankkipalatsit ja liikerakennukset sekä korkeat asuinrakennukset nousivat hallitsemaan Vaasan maisemaa ilman kivierämaan leimaa, filmissa todetaan.

Nähtävyyksistä nostetaan esiin patsaita ja arkkitehtuuria, joka antaa omaleimaisen sävyn kaupungille. Merkittäviä rakennuksia ovat mm. kaupunginkirjasto ja entinen raatihuone sekä keskuskansakoulu.

Radio-ohjelmassa Muistojen ja Puistojen Vaasa (1955) puolestaan kerrotaan muun muassa Vaasan monipuolisesta musiikkitarjonnasta, arkkitehtuurista ja vireästä teatterielämästä, mutta ennen kaikkea Vaasan historiasta.

.

Tietolaatikko

Vaasa oli tunnettu satama- ja markkinapaikkana jo 1300-luvulla. Korsholman linna rakennettiin kaupankäynnin turvaksi.

Keskustan empiretyylinen asemakaava on arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema vuodelta 1855.

Vaasa toimi Suomen pääkaupunkina kansalaissodan aikana 1918.

Tunnettuja vaasalaisia: Toivo Kuula, Heikki Klemetti, Artturi Järviluoma, Jorma Ollila.

Kaupunki vietti 400-vuotisjuhliaan 2006.

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus valitsi Vaasan vuoden 2007 suomalaiseksi Popcityksi.


  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto