Hyppää pääsisältöön

Nokia - pitkän historian kaupunki

Tuhat vuotta sitten Nokia tunnettiin nokinäädästä ja eränkävijöistä. Nykyään Nokia on Suomen tunnetuin kaupunki maailmalla – ainakin nimensä perusteella.

Tietolaatikko

Nokian ensimmäiset asukkaat tulivat lännestä keskiajan lopulla.
Paikkakunnan esihistorialliset löydöt rautakaudelta kertovat Nokianvirran merkityksestä kulkureittinä.
1900-luvun alkupuolella tehtyjä arkeologisia tutkimuksia on jatkettu vuodesta 1985 alkaen.

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Nokianvirran ympärille Pyhäjärven länsirannalle syntynyt Nokia on Suomen teollistuneimpia paikkakuntia.

Vuori-insinööri Knut Fredrik Idestamin 1868 perustamasta puuhiomosta alkunsa saanut teollisuusyhdyskunta nimettiin Pohjois-Pirkkalaksi 1921. Myöhemmin siitä muodostettiin Nokian kauppala (1938) ja sittemmin Nokian kaupunki (1977).

Nokian kaupunki tunnetaan paitsi monien suomalaisten tuotemerkkien kotina myös järvialueistaan, idyllisistä vesireiteistä ja Tapsan Tahdit -tapahtumasta.

Erik Blombergin vuonna 1953 valmistama lyhytkuva pukee kaupungin historian kuviksi.

Teksti: Rita Landström ja Petra Himberg

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto