Hyppää pääsisältöön

Suomelle jääpallopronssia pyryssä

Oulussa vuonna 2001 pelatussa bandyn MM-turnauksessa Venäjä murjoi Ruotsin selvin numeroin. Suomi tavoitteli uutta hopeaa, mutta sai tyytyä kolmossijaan.

Tietolaatikko

Pronssiottelun maalit: Harri Kauhanen 1-0, Alexei Kurotškin 1-1, Mika Mutikainen 2-1, Samuli Niskanen 3-1, Oleg Tšernov 3-2.
Loppuottelun maalit: Valeri Gratšov 0-1, Mihail Svešnikov 0-2, Sergei Obuhov 0-3, Lars Gustafsson 1-3, Nikolai Jarovitš 1-4, Gratšov 1-5, Alexander Tjukavin 1-6.

Venäjä otti Oulussa toisen MM-kultansa. Turnauksessa oli mukana seitsemän joukkuetta.

Finaalissa vallitsi pitkään tasatilanne. Venäjä teki ensimmäisen maalinsa vasta 1. puoliajan lopulla. Ottelu päättyi venäläisten 1-6-voittoon vastustajasta, jota lehdistössä moitittiin "konemaiseksi".

Suomi hävisi Kazakstanille alkusarjan ottelun 7-12. Tulos herätti spekulaatioita, joiden mukaan joukkue luovutti tahallisesti saadakseen välierissä vastaansa Ruotsin eikä Venäjää.

Pronssiottelussa Suomi otti Kazakstanista 3-2-voiton. Kolmas sija oli silti pettymys.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto