Hyppää pääsisältöön

Makuaisti

lähikuva suusta
Kieli. Kuva: Jyrki Lyytikkä/Yle. lähikuva suusta Kuva: Yle/ Jyrki Lyytikkä suu,makuaisti,hampaat,Ihmisen anatomia,kieli

Ruoka on ihmiselämän tärkeimpiä asioita. Makuaistimme perusmaut ohjaavat meitä syömään tärkeitä ravinteita. Ilman makuaistia meidän olisi hankalaa tietää, mikä on syömäkelpoista.

Chilipippuri tuntuu suussa tuliselta ja mentolipastilli viileältä. Niiden sisältämät aineet aktivoivat suun vapaita hermopäätteitä, eivät makuhermoja. Pastillin mentoli sitoutuu kylmää aistiviin hermopäätteisiin ja chilin kapsaisiini kipuhermoihin.

Viisi perusmakua ohjaavat syömään oikein

Ihminen maistaa nykykäsityksen mukaan ainakin viittä perusmakua. Nämä maut ovat suolainen, hapan, makea, umami ja karvas.

Ei ole sattumaa, että maistamme juuri näitä makuja. Makean ja umamin maut kertovat ruoan ravintopitoisuudesta. Suolaista ja hapanta on tärkeää maistaa, sillä suolat ja hapot muuttavat kehon kemiallista tilaa; pH:ta ja nestetasapainoa. Karvaat maut taas viittaavat ruoan myrkyllisyyteen ja saavatkin usein sylkemään ruoan pois suusta

Makusolut aistivat sylkeen liuenneita aineita

Makuaistinsolut sijaitsevat makusilmuissa, joita on etenkin kielessä, suussa ja nielussa. Kussakin makusilmussa on 50-150 aistinsolua. Näiden solujen pinnoilla on reseptoreita, jotka reagoivat viiteen erilaiseen molekyyliin, viiteen perusmakuun. Jokaiselle maulle on omat aistinsolunsa. Kun makusolujen reseptorit havaitsevat tietyn molekyylin, ne lähettävät sähköisen signaalin hermorataa pitkin aivojen makukeskukseen.

Makean aistinsolu aktivoituu, kun glukoosi tarrautuu sen reseptoreihin. Suolaisen aistinsolut reagoivat suolan natriumioneihin. Happaman makusolut aistivat happojen vetyioneja ja umamia maistavat solut glutamaattia. Karvaan aistinsolut reagoivat ryhmään alkaloideja, joita kasvit erittävät.

Tuoksut ja maut yhdistyvät muodostaen elämyksiä

Viisi perusmakua luovat vain pohjan kaikille ruokien aromeille ja vivahteille. Ruokaelämykset syntyvät vasta makujen ja tuoksujen yhdistyessä. Hajusignaalit vaikuttavat makukokemuksiin ja päinvastoin.

Makuaistimusten syntyminen aivoissa tunnetaan vielä melko huonosti ja makuaistin tutkimus jatkuu yhä. Ymmärrämme jatkuvasti uusia asioita makuaistista. Viime vuosina tutkijoille on syntynyt tarkka käsitys makureseptorien rakenteesta. Samalla on havaittu, että makuaisti ei rajoitu vain suuhun, vaan makureseptorit vaikuttavat kehon toimintaan esimerkiksi mahalaukussa, suolistossa ja haimassa. Kuitenkin vain suun reseptoreista viestit menevät aivojen makualueelle, jossa kokemus mausta syntyy.

Kielen ja suun rakenne ja kuinka makuaisti toimii

Koonnut: Jussi Nygren

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.