Hyppää pääsisältöön

Ex-pasifisti Pentti Linkola kertoo

Nuori innokas rauhan ystävä Pentti Linkola kirjoitti vuonna 1960 kirjan "Isänmaan ja ihmisen puolesta". Vuosien varrella Linkolan pasifismi on kuitenkin joutunut koetukselle.

Linkola sanoo olleensa pasifisti puhtaasta ihmisrakkaudesta. Tilanne on kuitenkin muuttunut, eikä pasifismista ollut kymmenen vuotta kirjan kirjoittamisen jälkeen enää paljoa jäljellä.

Rauhanliikkeet Linkola näkee ylellisyytenä, joista ihmiskunnan on pakko luopua. Kansallista armeijaa hän pitää vääränä, vastenmielisenä ja hävitettävänä laitoksena. Ihmisten surmaamisen Linkola näki vielä 1970-luvulla mielettömänä ja kartettavana tekona.

Linkolan ajatukset ovat kuitenkin liikkuneet yhä radikaalimpaan ja armottomampaan suuntaan. Pettymys ihmiskuntaan on ajanut toisinajattelijan kannattamaan mm. terrori-iskuja.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1968).

Kalastaja Pentti Linkolan mietteitä

Perikansallinen kalakateus on Pentti Linkolan mielestä kieltänyt kalastamisen juuri niillä vesillä, joista kalaa saisi parhaiten.

Lue lisää:

Pentti Linkola ja Raimo Ilaskivi keskustelevat ulkona

Linkola, Ilaskivi ja luonnon tila 1974

Minkälainen keskustelu syntyy, kun teknokraatti ja ympäristönsuojelija tapaavat keskisuomalaisen järven rannalla?

Lue lisää:

Pentti Linkola ja toimittaja Timo Seppänen (2004).

Pentti Linkolalle terrorismi on iloinen asia

Jokainen toimi, joka häiritsee maapallon elämää tuhoavan länsimaisen kulttuurin kehitystä, on myönteinen. Näin toteaa Suomen radikaalein kalastaja Pentti Linkola.

Lue lisää:

Pentti Linkolan tummanvihreä maailma

Kehityskriitikko ja syväekologi, kalastaja Pentti Linkola analysoi Vihreän liiton taivalta 25 vuoden ajalta Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2007. Koijärven liikkeessä mukana ollut Linkola kritisoi, provosoi ja lopulta erosi liiton riveistä jo ennen puolueen muodostamista. Haaleus ei sovi Linkolan tummanvihreään maailmaan.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto