Hyppää pääsisältöön

Helsingin puistot ja keitaat henkivät historiaa jo Venäjän vallan ajalta

Vaikka Helsinki on suomalaisessa mittapuussa suurkaupunki, pääkaupungista löytyy puistikoita ja muita keitaita niin kaupunkilaisia kuin turistejakin varten, todistellaan vuonna 1957 valmistuneessa filmissä Helsingin keitaat.

Yksi vanhimmista Helsingin keitaista on Kaivopuisto, jossa venäläisvallan aikana oli vanha merikylpylä. Aikoinaan sinne tultiin Pietarista asti viettämään iloista elämää.

Korkeasaari, Pihlajasaari, Alppila, Töölönlahti, Sibelius-puistikko, Hietaniemi ja rakennetuista ympäristöistä Uimastadion olivat helsinkiläisten suosiossa jo 1950-luvulla.

Kaupungin monissa puistoissa ”puistotädit vahtivat niin lapsia kuin puliukkojakin”.

Vettä ja rantaviivaa meren kaupungissa riittää. Saaria on yli 300 ja rantaviivaakin lähes sata kilometriä

Sibelius-puiston puita ja pensaita.
Sibelius-puiston puita ja pensaita. Sibelius-puiston puita ja pensaita. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha puistot
Kaksi naista uimarannalla
Kaupungista löytyy yllättäviä keitaita. Kaksi naista uimarannalla Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha puistot
Wäinö Aaltosen Kahlaaja-patsas.
Wäinö Aaltosen Kahlaaja-veistos. Wäinö Aaltosen Kahlaaja-patsas. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha puistot
Lumpeita Täälönlahdelta
Lumpeita Töölönlahdella. Lumpeita Täälönlahdelta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha puistot

Helsingin keitaat -ohjelman tekijät

Tuotanto: Veikko Itkonen 25.4.1957
Teksti ja sommittelu: Roy
Kuvaus: Kalle Peronkoski

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto