Hyppää pääsisältöön

Kalastaja Pentti Linkolan mietteitä

Kalastaja Pentti Linkola kertoo dokumenttiohjelmassa vuodelta 1968 ajatuksistaan ammattikalastuksesta ja siihen kohdistuneista vaatimuksista. Osansa saavat myös tiede ja yhteiskunnallinen kehitys.

Pentti Linkolan kalastustila Päijänteen rannalla Hämeessä on dokumentin kuvauspaikkana. Linkola esittelee tilaansa auvoisena paikkana, jossa lasten on hyvä olla ja jossa emäntä viljelee pientä hyötypuutarhaansa. Ammattikalastajalla on kuitenkin murheensa, joka rajoittaa nauttimasta elinkeinostaan. Hän ihmettelee muun muassa suomalaisten suhtautumista työhön. Sen pitäisi Linkolan mielestä olla ankeaa eikä ollenkaan hauskaa kuten kalastaminen. Ankea suhtautuminen näkyy hänen mukaansa myös siinä, että matalista ja kalaisista vesistöistä on ammattikalastajat häädetty. Nyt siellä on vain virvelimiehiä, jotka eivät mitään saalista saa.

Byrokratia ja kateus eivät ole ainoita ammattikalastajan murheenaiheita. Vesistöjen saastuminen huolettaa, mutta myös kulovalkean tavoin leviävät puheet esimerkiksi järvikalojen elohopeapitoisuudesta, joista tutkijat varoittelevat. Ohjelmassa haastatellut kalastajat tukevat Linkolan näkemyksiä siltä osin, että he toivovat varmoja tietoja elohopean vaikutuksista ennen kuin huhuja laitetaan liikkeelle. Ihmiset kun alkavat vältellä järvikaloja ja se tietään synkkiä aikoja kalastajaperheille. Linkola sen sijaan toivoo, että "ihmiset tulevat järkiinsä ja tämän erehdyksen aikaansaaneet nuoret puolihullut tiedemiehet lopullisesti vaiennetaan."

Liiallinen rationalisointi johtaa järjettömyyteen.― Pentti Linkola

Pentti Linkola on huolissaan yhteiskunnallisesta kehityksestä, jossa rehellisellä ja kovalla työllä ei näyttäisi olevan sijaa. "Sen sijaan keksitään kaikenlaisia jonninjoutavia keksimällä keksittyjä toimia ja ammatteja sekä kaikenkarvaista kulttuuria ja autolla ajelua, turismia ja lekottelua.", Linkola luettelee. Maaseudun asukasta jaksaakin hänen mukaansa hämmästyttää salkkuherrojen ja tutkijoiden laumat heidän elinympäristössään.

Linkola ei ymmärrä, miksi kaikki insinöörien luoma otetaan innolla vastaan. Silloinkin, kun siitä on ihmisille vain haittaa. Hänen mielestään ihminen ei tarvitse sähköhammasharjaa tai radio-ohjattaa puunjuontotraktori metsässä. Samalla hän kyseenalaistaa tuottavuuden ja tehokkuuden näkökulman. Hän ei myöskään hyväksy koneita metsätöihin, sillä raikkaassa ilmassa työskentely vietäisiin pois ihmisiltä. Hän ehdottaakin näiden suunnittelijoiden sulkemista pikapuoliin tyrmään.

Nuorille pitää jättää mahdollisuus koetella Luojan antamia voimiaan.― Pentti Linkola

Koneellistuminen johtaa Linkolan mukaan siihen, että ihmisiltä viedään mahdollisuus koetella voimiaan luontoa vastaan. Hänen mukaansa ainakin osalle nuorista pitäisi jättää tähän mahdollisuus Luojan antamien voimien avulla. Sydämen päällä on lisää. Esimerkiksi rumuuden aalto, joka koettelee Suomea. Tämä aalto tulee kimmeltävien peltikattojen kautta. Samaan kastiin kuuluvat päättymättömät tietyöt ja sorakuopat.

Naapuri Arvo Turtiainen toteaa dokumentissa, että Linkola puhuu luonnonystävän tapaa lyyrillisesti ja väkevästi. Monesta asiasta miehet ovat samaa mieltä, joskin Linkolan luonto-ajatukset pohjautuvat hieman eri asioihin. Merkitseehän luonto hänelle myös elinkeinoa.

Kalastaja Linkolalla on kuitenkin mielestään oiva lääke, millä ihmiselämän onnellisuutta lisätään. Pois kaupungeista koneiden ääreltä pistelemään hangoilla viljaa seipäille elopelloilla.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1971).

Ex-pasifisti Pentti Linkola kertoo

Nuori innokas rauhan ystävä Pentti Linkola kirjoitti vuonna 1960 kirjan "Isänmaan ja ihmisen puolesta". Vuosien varrella Linkolan pasifismi on kuitenkin joutunut koetukselle.

[

Lue lisää:

Pentti Linkola ja Raimo Ilaskivi keskustelevat ulkona

Linkola, Ilaskivi ja luonnon tila 1974

Minkälainen keskustelu syntyy, kun teknokraatti ja ympäristönsuojelija tapaavat keskisuomalaisen järven rannalla?

Lue lisää:

Pentti Linkola ja toimittaja Timo Seppänen (2004).

Pentti Linkolalle terrorismi on iloinen asia

Jokainen toimi, joka häiritsee maapallon elämää tuhoavan länsimaisen kulttuurin kehitystä, on myönteinen. Näin toteaa Suomen radikaalein kalastaja Pentti Linkola.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto