Hyppää pääsisältöön

Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin

Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa
Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa Kuva: Yle kuvanauha Konginkankaan linja-autoturma,Konginkangas, Äänekoski,linja-autoliikenne,liikenneonnettomuudet,paperirullat (konkreettinen eloton objekti)

Maaliskuun 19. päivänä vuonna 2004 Helsingistä Rukalle matkalla ollut tilausbussi törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun kahdelta yöllä Konginkankaalla Äänekoskella. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja heistä suurin osa oli nuoria. Onnettomuuteen vaikuttivat useat seikat. Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät turmasta.

Jenni Piispanen oli matkalla laskettelemaan Rukalle kahden ystävänsä kanssa. Reissu katkesi tuona maaliskuun aamuyönä kello kaksi, kun tyttöjä kuljettanut linja-auto törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun Äänekosken Konginkankaalla. Piispasen ystävät olivat 23 onnettomuudessa kuolleen joukossa. Satunnaisissa sankareissa Piispanen tapaa ihmiset, jotka pelastivat hänen henkensä.

Helsingistä Rukalle matkalla olleessa bussissa oli 36 matkustajaa, kuljettaja ja matkanjohtaja. Valtaosa matkalaisista oli 14–18-vuotiaita ja useimmat olivat pääkaupunkiseudulta, joskin reitin varrelta oli poimittu mukaan muitakin.

Noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen vastaan tuli täysperävaunullinen rekka-auto. Se oli viemässä täyttä lastia kirjekuoripaperia Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta Helsingin Sompasaaren sataman kautta Puolaan.

Tie oli suora, mutta jäinen pinta oli hyvin liukas. Tietä oli suolattu edellisenä iltana, mutta ilmeisesti suola ei ollut purrut peilipintaan, vaan oli jopa tehnyt siitä entistä arvaamattomamman.

Rekan kuljettaja menetti autonsa hallinnan pari sataa metriä ennen onnettomuuspaikkaa. Rekan perävaunun vasen kulma osui suoraan bussin keulaan.

Törmäyksestä tuli erityisen tuhoisa, koska lähes 800 kilon painoiset paperirullat rikkoivat etukontin seinän ja sinkoutuivat sisälle bussiin. Sen etupää murskaantui onnettomuudessa täysin. Rekka sen sijaan säästyi vähin vaurioin.

Onnettomuudessa kuoli välittömästi 21 matkustajaa, bussin kuljettaja sekä matkanjohtaja. 15 muuta matkustajaa vietiin Keski-Suomen keskussairaalaan. Heistä neljän vammat olivat erittäin vakavia ja yhdeksän vakavia. Vain kaksi bussissa olleista selvisi lievin fyysisin vammoin.

Ensimmäiset uutiset onnettomuudesta kerrottiin Ylen Aamu-tv:ssä. Videokuvaa turmapaikalta nähtiin samana päivänä ylimääräisessä uutislähetyksessä. Illan pääuutislähetyksessä uutistenlukija Matti Rönkä totesi, että 23 ihmisen hengen vaatinut turma on Suomen historian tuhoisin liikkenneonnettomuus.

Aamun valjetessa uutinen levisi ympäri Suomea ja herätti suurta järkytystä. Onnettomuuspaikalle tuotiin koko päivän ajan kukkia ja kynttilöitä, ja virtuaalikynttilät syttyivät Internetissä. Saman viikon viikonloppuna uhreja muistettiin jumalanpalveluksissa ja muistohetkin. Rukalla hiihtohissit pysähtyivät kuolleiden muistoksi. Surunvalitteluja tuli myös naapurimaiden valtionpäämiehiltä, ja Virossa laskettiin liput puolitankoon.

Marraskuussa 2005 julkistettiin loppuraportti Konginkankaan onnettomuudesta. Siinä nostettiin turman syyksi kolme pääsyytä, jotka olivat rekkakuskin väsymys ja ylinopeus sekä ajolinja. Uutissa nähtiin animaatio, jossa onnettomuustilanne oli kuvattu.

Tutkintalautakunta antoi raportissaan 17 suositusta turmaan liittyen. Lautakunta ehdotti muun muassa rekkojen kattonopeuden alentamista.

Lakiesitystä rekkojen nopeuden rajoittamisen alentamiseksi 90:stä 80 kilometriin tunnissa ei koskaan annettu. Se olisi antanut kilpailuedun esimerkiksi venäläisille rekoille.

Teksti: Anniina Wallius, YLE Uutiset

Lue lisää:

Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät Konginkankaan turmasta 2004.

Satunnaiset sankarit

Elämä ei varoita, kun tapahtuu onnettomuus. Vuosina 2007 ja 2009 esitetyssä sarjassa Satunnaiset sankarit tavattiin suomalaisia suuresti koskettaneista tragedioista selvinneitä, heidän pelastajiaan sekä turmissa omaisiaan menettäneitä.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto