Hyppää pääsisältöön

Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin

Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa
Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa Kuva: Yle kuvanauha Konginkankaan linja-autoturma,Konginkangas, Äänekoski,linja-autoliikenne,liikenneonnettomuudet,paperirullat (konkreettinen eloton objekti)

Maaliskuun 19. päivänä vuonna 2004 Helsingistä Rukalle matkalla ollut tilausbussi törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun kahdelta yöllä Konginkankaalla Äänekoskella. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja heistä suurin osa oli nuoria. Onnettomuuteen vaikuttivat useat seikat. Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät turmasta.

Jenni Piispanen oli matkalla laskettelemaan Rukalle kahden ystävänsä kanssa. Reissu katkesi tuona maaliskuun aamuyönä kello kaksi, kun tyttöjä kuljettanut linja-auto törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun Äänekosken Konginkankaalla. Piispasen ystävät olivat 23 onnettomuudessa kuolleen joukossa. Satunnaisissa sankareissa Piispanen tapaa ihmiset, jotka pelastivat hänen henkensä.

Helsingistä Rukalle matkalla olleessa bussissa oli 36 matkustajaa, kuljettaja ja matkanjohtaja. Valtaosa matkalaisista oli 14–18-vuotiaita ja useimmat olivat pääkaupunkiseudulta, joskin reitin varrelta oli poimittu mukaan muitakin.

Noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen vastaan tuli täysperävaunullinen rekka-auto. Se oli viemässä täyttä lastia kirjekuoripaperia Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta Helsingin Sompasaaren sataman kautta Puolaan.

Tie oli suora, mutta jäinen pinta oli hyvin liukas. Tietä oli suolattu edellisenä iltana, mutta ilmeisesti suola ei ollut purrut peilipintaan, vaan oli jopa tehnyt siitä entistä arvaamattomamman.

Rekan kuljettaja menetti autonsa hallinnan pari sataa metriä ennen onnettomuuspaikkaa. Rekan perävaunun vasen kulma osui suoraan bussin keulaan.

Törmäyksestä tuli erityisen tuhoisa, koska lähes 800 kilon painoiset paperirullat rikkoivat etukontin seinän ja sinkoutuivat sisälle bussiin. Sen etupää murskaantui onnettomuudessa täysin. Rekka sen sijaan säästyi vähin vaurioin.

Onnettomuudessa kuoli välittömästi 21 matkustajaa, bussin kuljettaja sekä matkanjohtaja. 15 muuta matkustajaa vietiin Keski-Suomen keskussairaalaan. Heistä neljän vammat olivat erittäin vakavia ja yhdeksän vakavia. Vain kaksi bussissa olleista selvisi lievin fyysisin vammoin.

Ensimmäiset uutiset onnettomuudesta kerrottiin Ylen Aamu-tv:ssä. Videokuvaa turmapaikalta nähtiin samana päivänä ylimääräisessä uutislähetyksessä. Illan pääuutislähetyksessä uutistenlukija Matti Rönkä totesi, että 23 ihmisen hengen vaatinut turma on Suomen historian tuhoisin liikkenneonnettomuus.

Aamun valjetessa uutinen levisi ympäri Suomea ja herätti suurta järkytystä. Onnettomuuspaikalle tuotiin koko päivän ajan kukkia ja kynttilöitä, ja virtuaalikynttilät syttyivät Internetissä. Saman viikon viikonloppuna uhreja muistettiin jumalanpalveluksissa ja muistohetkin. Rukalla hiihtohissit pysähtyivät kuolleiden muistoksi. Surunvalitteluja tuli myös naapurimaiden valtionpäämiehiltä, ja Virossa laskettiin liput puolitankoon.

Marraskuussa 2005 julkistettiin loppuraportti Konginkankaan onnettomuudesta. Siinä nostettiin turman syyksi kolme pääsyytä, jotka olivat rekkakuskin väsymys ja ylinopeus sekä ajolinja. Uutissa nähtiin animaatio, jossa onnettomuustilanne oli kuvattu.

Tutkintalautakunta antoi raportissaan 17 suositusta turmaan liittyen. Lautakunta ehdotti muun muassa rekkojen kattonopeuden alentamista.

Lakiesitystä rekkojen nopeuden rajoittamisen alentamiseksi 90:stä 80 kilometriin tunnissa ei koskaan annettu. Se olisi antanut kilpailuedun esimerkiksi venäläisille rekoille.

Teksti: Anniina Wallius, YLE Uutiset

Lue lisää:

Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät Konginkankaan turmasta 2004.

Satunnaiset sankarit

Elämä ei varoita, kun tapahtuu onnettomuus. Vuosina 2007 ja 2009 esitetyssä sarjassa Satunnaiset sankarit tavattiin suomalaisia suuresti koskettaneista tragedioista selvinneitä, heidän pelastajiaan sekä turmissa omaisiaan menettäneitä.

Kommentit
  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.