Hyppää pääsisältöön

Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin

Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa
Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa Kuva: Yle kuvanauha Konginkankaan linja-autoturma,Konginkangas, Äänekoski,linja-autoliikenne,liikenneonnettomuudet,paperirullat (konkreettinen eloton objekti)

Maaliskuun 19. päivänä vuonna 2004 Helsingistä Rukalle matkalla ollut tilausbussi törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun kahdelta yöllä Konginkankaalla Äänekoskella. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja heistä suurin osa oli nuoria. Onnettomuuteen vaikuttivat useat seikat. Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät turmasta.

Jenni Piispanen oli matkalla laskettelemaan Rukalle kahden ystävänsä kanssa. Reissu katkesi tuona maaliskuun aamuyönä kello kaksi, kun tyttöjä kuljettanut linja-auto törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun Äänekosken Konginkankaalla. Piispasen ystävät olivat 23 onnettomuudessa kuolleen joukossa. Satunnaisissa sankareissa Piispanen tapaa ihmiset, jotka pelastivat hänen henkensä.

Helsingistä Rukalle matkalla olleessa bussissa oli 36 matkustajaa, kuljettaja ja matkanjohtaja. Valtaosa matkalaisista oli 14–18-vuotiaita ja useimmat olivat pääkaupunkiseudulta, joskin reitin varrelta oli poimittu mukaan muitakin.

Noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen vastaan tuli täysperävaunullinen rekka-auto. Se oli viemässä täyttä lastia kirjekuoripaperia Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta Helsingin Sompasaaren sataman kautta Puolaan.

Tie oli suora, mutta jäinen pinta oli hyvin liukas. Tietä oli suolattu edellisenä iltana, mutta ilmeisesti suola ei ollut purrut peilipintaan, vaan oli jopa tehnyt siitä entistä arvaamattomamman.

Rekan kuljettaja menetti autonsa hallinnan pari sataa metriä ennen onnettomuuspaikkaa. Rekan perävaunun vasen kulma osui suoraan bussin keulaan.

Törmäyksestä tuli erityisen tuhoisa, koska lähes 800 kilon painoiset paperirullat rikkoivat etukontin seinän ja sinkoutuivat sisälle bussiin. Sen etupää murskaantui onnettomuudessa täysin. Rekka sen sijaan säästyi vähin vaurioin.

Onnettomuudessa kuoli välittömästi 21 matkustajaa, bussin kuljettaja sekä matkanjohtaja. 15 muuta matkustajaa vietiin Keski-Suomen keskussairaalaan. Heistä neljän vammat olivat erittäin vakavia ja yhdeksän vakavia. Vain kaksi bussissa olleista selvisi lievin fyysisin vammoin.

Ensimmäiset uutiset onnettomuudesta kerrottiin Ylen Aamu-tv:ssä. Videokuvaa turmapaikalta nähtiin samana päivänä ylimääräisessä uutislähetyksessä. Illan pääuutislähetyksessä uutistenlukija Matti Rönkä totesi, että 23 ihmisen hengen vaatinut turma on Suomen historian tuhoisin liikkenneonnettomuus.

Aamun valjetessa uutinen levisi ympäri Suomea ja herätti suurta järkytystä. Onnettomuuspaikalle tuotiin koko päivän ajan kukkia ja kynttilöitä, ja virtuaalikynttilät syttyivät Internetissä. Saman viikon viikonloppuna uhreja muistettiin jumalanpalveluksissa ja muistohetkin. Rukalla hiihtohissit pysähtyivät kuolleiden muistoksi. Surunvalitteluja tuli myös naapurimaiden valtionpäämiehiltä, ja Virossa laskettiin liput puolitankoon.

Marraskuussa 2005 julkistettiin loppuraportti Konginkankaan onnettomuudesta. Siinä nostettiin turman syyksi kolme pääsyytä, jotka olivat rekkakuskin väsymys ja ylinopeus sekä ajolinja. Uutissa nähtiin animaatio, jossa onnettomuustilanne oli kuvattu.

Tutkintalautakunta antoi raportissaan 17 suositusta turmaan liittyen. Lautakunta ehdotti muun muassa rekkojen kattonopeuden alentamista.

Lakiesitystä rekkojen nopeuden rajoittamisen alentamiseksi 90:stä 80 kilometriin tunnissa ei koskaan annettu. Se olisi antanut kilpailuedun esimerkiksi venäläisille rekoille.

Teksti: Anniina Wallius, YLE Uutiset

Lue lisää:

Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät Konginkankaan turmasta 2004.

Satunnaiset sankarit

Elämä ei varoita, kun tapahtuu onnettomuus. Vuosina 2007 ja 2009 esitetyssä sarjassa Satunnaiset sankarit tavattiin suomalaisia suuresti koskettaneista tragedioista selvinneitä, heidän pelastajiaan sekä turmissa omaisiaan menettäneitä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.