Hyppää pääsisältöön

Pentti Linkolalle terrorismi on iloinen asia

Jokainen toimi, joka häiritsee maapallon elämää tuhoavan länsimaisen kulttuurin kehitystä, on myönteinen. Näin toteaa Suomen radikaalein kalastaja Pentti Linkola.

Kalastaja Pentti Linkola ilmoittaa harrastuksikseen luonnonsuojelun ja länsimaisen kulttuurin romuttamisen.

Linkolan mielestä ekologisimpia hallitusmuotoja ovat diktatuurit. Demokratioissa tuotanto on kehittynyt yleensä pisimmälle, siis luonnon kannalta tuhoisimmaksi.

Hän ihmettelee uutiskohua Madridin hiljattaisesta pommi-iskusta. Kun maailma on kyseessä, 200 ihmishenkeä on mitätön määrä.

Myös maahanmuuttopolitiikasta Linkolalla on selkeä mielipide: alhaisen elintason maista ei Suomeen pitäisi päästää yhtäkään pakolaista tai siirtolaista. Se vain kasvattaisi kulutusta, joka jo nyt on kohtalokkaalla tasolla.

Tässä haastattelussa Pentti Linkola kertoo myös vaimostaan, avioerostaan, tyttäristään ja mielialojensa vaihtelusta. Vuosittainen masennuskausi alkaa, kun metsäraiskiot paljastuvat lumien alta.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1968).

Kalastaja Pentti Linkolan mietteitä

Perikansallinen kalakateus on Pentti Linkolan mielestä kieltänyt kalastamisen juuri niillä vesillä, joista kalaa saisi parhaiten.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1971).

Ex-pasifisti Pentti Linkola kertoo

Nuori innokas rauhan ystävä Pentti Linkola kirjoitti vuonna 1960 kirjan "Isänmaan ja ihmisen puolesta". Vuosien varrella Linkolan pasifismi on kuitenkin joutunut koetukselle.

Lue lisää:

Pentti Linkola ja Raimo Ilaskivi keskustelevat ulkona

Linkola, Ilaskivi ja luonnon tila 1974

Minkälainen keskustelu syntyy, kun teknokraatti ja ympäristönsuojelija tapaavat keskisuomalaisen järven rannalla?

Lue lisää:

Pentti Linkolan tummanvihreä maailma

Kehityskriitikko ja syväekologi, kalastaja Pentti Linkola analysoi Vihreän liiton taivalta 25 vuoden ajalta Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2007. Koijärven liikkeessä mukana ollut Linkola kritisoi, provosoi ja lopulta erosi liiton riveistä jo ennen puolueen muodostamista. Haaleus ei sovi Linkolan tummanvihreään maailmaan.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto