Hyppää pääsisältöön

Pentti Linkolalle terrorismi on iloinen asia

Jokainen toimi, joka häiritsee maapallon elämää tuhoavan länsimaisen kulttuurin kehitystä, on myönteinen. Näin toteaa Suomen radikaalein kalastaja Pentti Linkola.

Kalastaja Pentti Linkola ilmoittaa harrastuksikseen luonnonsuojelun ja länsimaisen kulttuurin romuttamisen.

Linkolan mielestä ekologisimpia hallitusmuotoja ovat diktatuurit. Demokratioissa tuotanto on kehittynyt yleensä pisimmälle, siis luonnon kannalta tuhoisimmaksi.

Hän ihmettelee uutiskohua Madridin hiljattaisesta pommi-iskusta. Kun maailma on kyseessä, 200 ihmishenkeä on mitätön määrä.

Myös maahanmuuttopolitiikasta Linkolalla on selkeä mielipide: alhaisen elintason maista ei Suomeen pitäisi päästää yhtäkään pakolaista tai siirtolaista. Se vain kasvattaisi kulutusta, joka jo nyt on kohtalokkaalla tasolla.

Tässä haastattelussa Pentti Linkola kertoo myös vaimostaan, avioerostaan, tyttäristään ja mielialojensa vaihtelusta. Vuosittainen masennuskausi alkaa, kun metsäraiskiot paljastuvat lumien alta.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1968).

Kalastaja Pentti Linkolan mietteitä

Perikansallinen kalakateus on Pentti Linkolan mielestä kieltänyt kalastamisen juuri niillä vesillä, joista kalaa saisi parhaiten.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1971).

Ex-pasifisti Pentti Linkola kertoo

Nuori innokas rauhan ystävä Pentti Linkola kirjoitti vuonna 1960 kirjan "Isänmaan ja ihmisen puolesta". Vuosien varrella Linkolan pasifismi on kuitenkin joutunut koetukselle.

Lue lisää:

Pentti Linkola ja Raimo Ilaskivi keskustelevat ulkona

Linkola, Ilaskivi ja luonnon tila 1974

Minkälainen keskustelu syntyy, kun teknokraatti ja ympäristönsuojelija tapaavat keskisuomalaisen järven rannalla?

Lue lisää:

Pentti Linkolan tummanvihreä maailma

Kehityskriitikko ja syväekologi, kalastaja Pentti Linkola analysoi Vihreän liiton taivalta 25 vuoden ajalta Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2007. Koijärven liikkeessä mukana ollut Linkola kritisoi, provosoi ja lopulta erosi liiton riveistä jo ennen puolueen muodostamista. Haaleus ei sovi Linkolan tummanvihreään maailmaan.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto