Hyppää pääsisältöön

Suomi hiljentyi muistamaan Konginkankaan uhreja

Aamun valjetessa uutinen levisi ympäri Suomea ja herätti suurta järkytystä.

Onnettomuuspaikalle tuotiin koko päivän ajan kukkia ja kynttilöitä, ja virtuaalikynttilät syttyivät Internetissä.

Viikonloppuna uhreja muistettiin jumalanpalveluksissa ja muistohetkin. Rukalla hiihtohissit pysähtyivät kuolleiden muistoksi.

Surunvalitteluja tuli myös naapurimaiden valtionpäämiehiltä, ja Virossa laskettiin liput puolitankoon.

Teksti: Anniina Wallius, YLE Uutiset

Lue lisää:

Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa

Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin

Maaliskuun 19. päivänä vuonna 2004 Helsingistä Rukalle matkalla ollut tilausbussi törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun kahdelta yöllä Konginkankaalla Äänekoskella. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja heistä suurin osa oli nuoria. Onnettomuuteen vaikuttivat useat seikat. Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät turmasta.

Lue lisää:

Kuvakaappaus animaatiosta, jossa esitetään Konginkankaan onnettomuuden kulku

Konginkankaan turman syyt

Suomen tuhoisimman maantieturman kolme pääsyytä olivat ylinopeus, ajolinja ja rekkakuskin väsymys.

Lue lisää:

Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät Konginkankaan turmasta 2004.

Satunnaiset sankarit

Elämä ei varoita, kun tapahtuu onnettomuus. Vuosina 2007 ja 2009 esitetyssä sarjassa Satunnaiset sankarit tavattiin suomalaisia suuresti koskettaneista tragedioista selvinneitä, heidän pelastajiaan sekä turmissa omaisiaan menettäneitä.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto