Hyppää pääsisältöön

Susanna Pöykiö luisteli Oulusta maailmalle

Susanna Pöykiö näyttää, miten luistimet solmitaan niin, etteivät nauhat avaudu. Hän kertoo myös, sujuvatko kuviot paremmin ilman musiikkia vai säestyksen kera.

Tietolaatikko

Vuoden 2007 EM-kisoissa Susanna Pöykiö sijoittui neljännelle tilalle
Samana vuonna hän luisteli naisten Pohjoismaiden mestariksi

Susanna Pöykiön (s. 1982) ensimmäinen kansainvälinen mitalisaavutus oli pronssitila juniorien MM-kisoissa 2001.

Pöykiö ylsi ensimmäisenä suomalaisnaisena luistelun arvokisojen mitalisijoille, kun hän saavutti hopeaa taitoluistelun EM-kisoissa 2005. Aikuisten MM-kisoissa 2005 Pöykiö oli kahdeksas.

Helsingin kotikisoissa 2009 Pöykiö ylsi pronssille. EM-kullan nappasi Laura Lepistö, joten suomalaismenestys oli hieno.

Aikuisten Suomen mestaruuksia Pöykiöllä oli vuonna 2007 tilillään viisi.

Yo-kirjoitustensa jälkeen Pöykiö luisteli täysipäiväisesti. Sittemmin hän on opiskellut artesaaniksi.

Oulu on Pöykiön mukaan oivallinen paikka harjoitteluun.

Tv-haastattelun aikaan hänen valmentajanaan toimi Larissa Paptšenko ja koreografina Henrik Walentin.

Teksti: Jukka Lindfors - Reijo Perälä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto