Hyppää pääsisältöön

MOT-Ranska 1-0

MOT käsitteli lokakuun 23. päivän jaksossa ranskalaisen ydinenergiayhtiön Arevan uraanikaivoshankkeita Suomessa. Yhtiölle oli juuri myönnetty ensimmäiset valtaukset eli etsintäluvat Enoon ja Kontiolahdelle, ja seuraavana vuorossa piti olla useita paikkakuntia Uudellamaalla ja Lapissa.

Toimittaja Kati Juuruksella ei ollut vaikeuksia löytää ohjelmaan perusristiriitaa: yhtäällä Ranskan valtion omistama 58 000 työntekijän ydinvoimayhtiö, toisaalla suomalainen maanviljelijä, jonka maille yhtiö haluaa tulla kaivamaan uraania.

Tarinan päähenkilöksi löytyi maanviljelijä Markku Kavenius Askolasta. Hän oli joutunut miettimään myös sitä vaihtoehtoa, että sukutila joudutaan myymään pois kaivoksen tieltä. ”Tulevaisuutta on tosi vaikee niinku ajatella eteenpäin”, hän sanoi pala kurkussa.

Sellaista dramaatikkoa ei olekaan, joka pystyisi kääntämään tämä asetelman yhtiön kannalta myönteiseksi. Juurus ei kuitenkaan tyytynyt tekemään Arevasta tarinan konnaa siltä istumalta, vaan hän lähti Ranskaan tutustumaan siihen. Ehkäpä tällä Goljatillakin on inhimillinen puolensa.

Yhtiö on ottanut Ranskassa vuosikymmenien varrella uraania lähes 200 kaivoksesta, ensin atomipommeihin, sitten atomivoimaloihin. Nyt kaikki kaivokset ovat ehtyneet, ja Areva on siirtänyt kaivostoimintansa mm. Kazakstaniin ja Nigeriin.

Juuruksen matkan aikana kävi ilmi, ettei Areva ole hoitanut ympäristöasioitaan mitenkään esimerkillisesti, ei kotimaassaan eikä Nigerissä. Jopa 1980-luvulla suljettujen kaivosten puhdistustyöt ovat monin paikoin edelleen tekemättä.

Tällainen yhtiö haluaa siis aloittaa uraanin etsinnät Uudellamaalla, keskellä tiheää asutusta. Ehkä se luottaa siihen, että ilmastonmuutoksesta huolestunut Suomi näyttää nyt vihreää valoa kaikelle ydinvoimaan liittyvälle taloudelliselle toimeliaisuudelle. Arevahan tunnetaan myös Olkiluodon kolmosreaktorin rakentajana.

Toisin kävi: kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi 19. tammikuuta 2007 Arevan kaikki valtaushakemukset Uudellemaalle ja Lappiin.

Markku Kaveniuksen mukaan ministeriön päätös oli ”kovasti mieluinen”, ja Askolassa ollaan nyt todella helpottuneita. Hän sanoo olevansa jopa yllättynyt siitä, että Arevan hakemukset hylättiin täydellisesti.

Mikä mahtoi olla julkisuuden vaikutus päätökseen? Kavenius pani valtausprosessin aikana merkille, että suomalaiset tiedotusvälineet olivat harvinaisen yksimielisiä. Hän arvelee, että julkisuus oli merkittävä tekijä ministeriön päätöksen taustalla. Vaalitkin ovat tulossa.

Toisaalta on helppo uskoa ministeriön muodollisia perusteluja, joiden mukaan Arevan anomukset olivat huonosti laadittuja ja ylimalkaisia. Jotenkin tuttua, ottaen huomioon yhtiön toiminta kotimaassaan ja Olkiluodon työmaalla, jossa rakennustöiden viivästyminen on pantu ranskalaisten syyksi.

Yksittäisen TV-ohjelman vaikutus häviää tietysti aina yleisen julkisuuden kohinaan. Siitä huolimatta joistakin asioiden saamista käänteistä voi olla salaa tyytyväinen – tässä tapauksessa täysin riippumatta siitä, minkä kannan itse kukin ottaa ydinvoimaan.

Asetelma voi toki muuttua joskus myöhemmin, jos Areva tekee paremman anomuksen ja ilmastonmuutos saa poliitikot hötkyilemään. Kaveniuksen mukaan ”peli on nyt 1-0 meille”. MOT on tässä vaiheessa mielellään voittajien puolella.