Hyppää pääsisältöön

Käytännön ohje 50-luvulta – Aurinkoa on syytä ottaa joka päivä ja mieluusti nakuna

Suomen kesä on niin lyhyt, että aurinkoa olisi otettava jokaisena päivänä mieluiten syntymäpäiväasussa, opastaa 50-luvun filmi. Oikein annosteltuna aurinko on terveyden lähde.

Auringosta löytyy apu moneen sairauteen. Aurinkokylvyissä parantuu reuma, ihottumat ja moni muukin paha.

Uimahousut eivät tee eroa herran ja narrin välillä. Yhteistä kaikelle rannalla tungeksivalle väelle on auringon ottaminen. Täytyy kuitenkin varoa, ettei aurinko ota meitä. Auringonvalossa kun on erittäin korkeatehoisia säteitä, joita silmämme ei pysty havaitsemaan.

Aurinkoon täytyykin ensin totuttautua esimerkiksi purjehtimalla. Vasta sen jälkeen voi makoilla rannalla. Täytyy kuitenkin muistaa, että paikallaan makaaminen altistaa verenkierron häiriöille.

Auringossa lepäillessä täytyy siis suojata iho ja muistaa myös silmät. Aikoinaan oli olemassa uskonlahko, joka aurinkoon tuijottamalla tuli sekä sokeaksi että pyhäksi. Jos haluaa jatkossakin nauttia kauniista rantanäkymistä, ei auringonvalaisemaan paperiin saa tuijottaa ilman laseja.

Ruskettuminen perustuu sille, että ruumiimme - kuten tomaatti - alkaa muodostaa suojaväriä säteilyä vastaan. Tomaatti punastuu ja me rusketumme. Filmi esittelee kansainvälistä uimapukumuotia, joka antaa auringolle vapaat kädet päivettää. Uimiseen löytyvät omat tarkoituksenmukaiset puvut, ellei koe enää olevansa syntympäiväpuvussa esiintymisen sallivassa iässä.

Pojat sukellusvarusteissa rannalla
Pojat sukellusasussa. Pojat sukellusvarusteissa rannalla Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha aurinko
Mies lukee kirjaa rannalla.
Rannalla voi tehdä vaikka väitöskirjaa. Mies lukee kirjaa rannalla. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha aurinko

Aurinko ja meri -ohjelman tekijät

Tuotanto: Veikko Itkonen 31.1.1957
Selostus: Veikko Itkonen
Kuvaus: Kalle Peronkoski
Äänitys: Hugo Ranta

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto