Hyppää pääsisältöön

Ilkka Remes toi jännitystä idänsuhteisiin

Trillerikirjailija pyrki "tarinoihin, jotka saattoi virittää mahdollisimman isoille kierroksille". Karjalan lunnaat -romaanissa panoksena olivat sodassa luovutetut alueet.

Tietolaatikko

Ilkka Remes on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja hän on työskennellyt viestintäalalla
Remeksen romaaneja ovat Pääkallokehrääjä (1997), Karjalan lunnaat (1998), Pedon syleily (1999), Ruttokellot (2000), Uhrilento (2001), Itäveri (2002), Ikiyö (2003), Hiroshiman portti (2004), Nimessä ja veressä (2005) ja 6/12 (2006)
Ikiyö ja Nimessä ja veressä kuuluvat 2000-luvun menestyneimpiin suomalaisromaaneihin
Remes on kirjoittanut myös nuorisojännärit Piraatit (2003), Musta kobra (2004), Pimeän pyöveli (2005) ja Kirottu koodi (2006)

Ilkka Remes (oik. Petri Pykälä, s. 1962) on ollut angloamerikkalaisen suurvaltapolitiikkaa sivuavan trillerityypin uranuurtajia Suomessa.

Hänen esikoisromaaninsa Pääkallokehrääjä (1997) oli kuvitelma Neuvostoliittoon sidotusta kansandemokratia-Suomesta. Itäteema jatkui seuraavaksi ilmestyneessä Karjalan lunnaat -kirjassa.

Koska jännityskirjassa tarvittiin mahdollisimman suuria panoksia, suomalaisen kirjailijan katse kääntyy väkisinkin itään, Remes toteaa.

Viestintäalalla työskennellyt ekonomi valmisteli kirjojakin määrätietoisemmin kuin Suomessa oli totuttu: hän luetti tekstiään työstövaiheessa koelukijoilla ja teki siihen palautteen perusteella isojakin muutoksia.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto