Hyppää pääsisältöön

Ilkka Remes toi jännitystä idänsuhteisiin

Trillerikirjailija pyrki "tarinoihin, jotka saattoi virittää mahdollisimman isoille kierroksille". Karjalan lunnaat -romaanissa panoksena olivat sodassa luovutetut alueet.

Tietolaatikko

Ilkka Remes on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja hän on työskennellyt viestintäalalla
Remeksen romaaneja ovat Pääkallokehrääjä (1997), Karjalan lunnaat (1998), Pedon syleily (1999), Ruttokellot (2000), Uhrilento (2001), Itäveri (2002), Ikiyö (2003), Hiroshiman portti (2004), Nimessä ja veressä (2005) ja 6/12 (2006)
Ikiyö ja Nimessä ja veressä kuuluvat 2000-luvun menestyneimpiin suomalaisromaaneihin
Remes on kirjoittanut myös nuorisojännärit Piraatit (2003), Musta kobra (2004), Pimeän pyöveli (2005) ja Kirottu koodi (2006)

Ilkka Remes (oik. Petri Pykälä, s. 1962) on ollut angloamerikkalaisen suurvaltapolitiikkaa sivuavan trillerityypin uranuurtajia Suomessa.

Hänen esikoisromaaninsa Pääkallokehrääjä (1997) oli kuvitelma Neuvostoliittoon sidotusta kansandemokratia-Suomesta. Itäteema jatkui seuraavaksi ilmestyneessä Karjalan lunnaat -kirjassa.

Koska jännityskirjassa tarvittiin mahdollisimman suuria panoksia, suomalaisen kirjailijan katse kääntyy väkisinkin itään, Remes toteaa.

Viestintäalalla työskennellyt ekonomi valmisteli kirjojakin määrätietoisemmin kuin Suomessa oli totuttu: hän luetti tekstiään työstövaiheessa koelukijoilla ja teki siihen palautteen perusteella isojakin muutoksia.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto