Hyppää pääsisältöön

Beat: Fri?

Suomen kieli laulukielenä on puhuttanut aina. Vuonna 1990 euroviisuihin lähetettiinkin toisella kotimaisella laulava Beat-yhtye.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Beat: Fri? (säv. Jan Engblom, Kim Engblom, Tina Krause, san. Stina Engblom-Colliander)
Susanne Sonntag: Jag tror på friheten
Arja Saijonmaa: Gabriela
Tomas Ek: Du går så skyggt
Tarja Lunnas: Naurus sun ja katseesi sun
Robinson & Apollo 16: Yön poika
Marjorie: Tuuli
Leena Pirhonen: Sua haluan
Jussi Halme: Katsot yötä tummaa
Anita Pajunen: Satujen mies
Jone: Jälkeesi sun

Vuoden 1990 karsinta oli osin avoin sävellyskilpailu, johon tilattiin lisäksi lauluja tunnetuilta lauluntekijöiltä.

Helsingin Kulttuuritalolla pidetyssä finaalissa ammattilaisraati valitsi kilpailukappaleen 11 finalistin joukosta.

Voittokappale "Fri?" oli Beat-yhtyeen jäsenien yhdessä säveltämä ja sanoituksesta vastasi Stina Engblom-Colliander.

Euroviisufinaali järjestettiin vuonna 1990 Jugoslaviassa Zagrebissa. Voiton vei laulun mahtimaa Italia ja Toto Cutugno, joka tunnetaan Suomessa Olen suomalainen (l´italiano) -laulusta.

Beat-yhtye oli vaihtanut Suomen karsinnan ruskean nahan valkoisiin, eikä esityksessä ollut Suomen karsinnassa nähtyä tempoa.

Suomi jäi kisan viimeiseksi kahdeksalla pisteellä. Suomen pistetilistä vastasivat tällä kertaa Israel ja Islanti.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto