Hyppää pääsisältöön

Beat: Fri?

Suomen kieli laulukielenä on puhuttanut aina. Vuonna 1990 euroviisuihin lähetettiinkin toisella kotimaisella laulava Beat-yhtye.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Beat: Fri? (säv. Jan Engblom, Kim Engblom, Tina Krause, san. Stina Engblom-Colliander)
Susanne Sonntag: Jag tror på friheten
Arja Saijonmaa: Gabriela
Tomas Ek: Du går så skyggt
Tarja Lunnas: Naurus sun ja katseesi sun
Robinson & Apollo 16: Yön poika
Marjorie: Tuuli
Leena Pirhonen: Sua haluan
Jussi Halme: Katsot yötä tummaa
Anita Pajunen: Satujen mies
Jone: Jälkeesi sun

Vuoden 1990 karsinta oli osin avoin sävellyskilpailu, johon tilattiin lisäksi lauluja tunnetuilta lauluntekijöiltä.

Helsingin Kulttuuritalolla pidetyssä finaalissa ammattilaisraati valitsi kilpailukappaleen 11 finalistin joukosta.

Voittokappale "Fri?" oli Beat-yhtyeen jäsenien yhdessä säveltämä ja sanoituksesta vastasi Stina Engblom-Colliander.

Euroviisufinaali järjestettiin vuonna 1990 Jugoslaviassa Zagrebissa. Voiton vei laulun mahtimaa Italia ja Toto Cutugno, joka tunnetaan Suomessa Olen suomalainen (l´italiano) -laulusta.

Beat-yhtye oli vaihtanut Suomen karsinnan ruskean nahan valkoisiin, eikä esityksessä ollut Suomen karsinnassa nähtyä tempoa.

Suomi jäi kisan viimeiseksi kahdeksalla pisteellä. Suomen pistetilistä vastasivat tällä kertaa Israel ja Islanti.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto