Hyppää pääsisältöön

Boulevard: Nauravat silmät muistetaan

Suomea lähti edustamaan vuoden 1988 euroviisuihin Boulevard-yhtye. "Nauravat silmät muistetaan" kappaleen tekivät Kirsti ja Pepe Willberg.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Boulevard: Nauravat silmät muistetaan
Helena Miller: Svart och vitt
Ami Aspelund: Amor amor
Timo, Jonna & Beat: Mayday Mayday
Marjorie: Tie
Mikko Alatalo: Tuhat ja yksi yötä
Tauski, Tutta & Christa: Lasikaupunki
Tauski: Uuteen elämään
Kari Tapio: Tää kaipuu
Sonja Lumme: Vielä jaksan odottaa
Benny Törnroos: I november
Tarja Ylitalo: Maata vaadin, taivaanrantaa

Vuoden 1988 karsinnan sävellyskilpailu oli avoin, ja ammattiraati valitsi loppukilpailuun 12 finalistia.

Varsinainen raati oli alueellinen "tavallisen kansan" raati. Voittajaksi selvisi Boulevard-yhtye, joka ei saanut raadeilta yhtään kymppiä muttei myöskään nollaa.

Laulun sävelsi Pepe Willberg ja sanoitti Kirsti Willberg. Sen sovitti Kassu Halonen ja Kristian Jernström. Bouklevard-yhtyeessä oli mukana Kyösti Laihi, Jari Puhakka, Jari Nieminen, Erkki Korhonen, Juha Lanu ja Tuomo Tepsa.

Mukavasti käyden rullaava melodinen kappale ei erottunut edukseen Dublinissa pidetyssä finaalissa. Kisan voiton vei myöhemmin maailmanmaineeseen noussut Celine Dion.

Suomen oli tyytyminen Israelin antamaan kolmeen pisteeseen ja toiseksi viimeiseen sijaan. Itävalta jäi sentään Suomen taakse nollalla pisteellä.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto