Hyppää pääsisältöön

Boulevard: Nauravat silmät muistetaan

Suomea lähti edustamaan vuoden 1988 euroviisuihin Boulevard-yhtye. "Nauravat silmät muistetaan" kappaleen tekivät Kirsti ja Pepe Willberg.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Boulevard: Nauravat silmät muistetaan
Helena Miller: Svart och vitt
Ami Aspelund: Amor amor
Timo, Jonna & Beat: Mayday Mayday
Marjorie: Tie
Mikko Alatalo: Tuhat ja yksi yötä
Tauski, Tutta & Christa: Lasikaupunki
Tauski: Uuteen elämään
Kari Tapio: Tää kaipuu
Sonja Lumme: Vielä jaksan odottaa
Benny Törnroos: I november
Tarja Ylitalo: Maata vaadin, taivaanrantaa

Vuoden 1988 karsinnan sävellyskilpailu oli avoin, ja ammattiraati valitsi loppukilpailuun 12 finalistia.

Varsinainen raati oli alueellinen "tavallisen kansan" raati. Voittajaksi selvisi Boulevard-yhtye, joka ei saanut raadeilta yhtään kymppiä muttei myöskään nollaa.

Laulun sävelsi Pepe Willberg ja sanoitti Kirsti Willberg. Sen sovitti Kassu Halonen ja Kristian Jernström. Bouklevard-yhtyeessä oli mukana Kyösti Laihi, Jari Puhakka, Jari Nieminen, Erkki Korhonen, Juha Lanu ja Tuomo Tepsa.

Mukavasti käyden rullaava melodinen kappale ei erottunut edukseen Dublinissa pidetyssä finaalissa. Kisan voiton vei myöhemmin maailmanmaineeseen noussut Celine Dion.

Suomen oli tyytyminen Israelin antamaan kolmeen pisteeseen ja toiseksi viimeiseen sijaan. Itävalta jäi sentään Suomen taakse nollalla pisteellä.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto