Hyppää pääsisältöön

Boulevard: Nauravat silmät muistetaan

Suomea lähti edustamaan vuoden 1988 euroviisuihin Boulevard-yhtye. "Nauravat silmät muistetaan" kappaleen tekivät Kirsti ja Pepe Willberg.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Boulevard: Nauravat silmät muistetaan
Helena Miller: Svart och vitt
Ami Aspelund: Amor amor
Timo, Jonna & Beat: Mayday Mayday
Marjorie: Tie
Mikko Alatalo: Tuhat ja yksi yötä
Tauski, Tutta & Christa: Lasikaupunki
Tauski: Uuteen elämään
Kari Tapio: Tää kaipuu
Sonja Lumme: Vielä jaksan odottaa
Benny Törnroos: I november
Tarja Ylitalo: Maata vaadin, taivaanrantaa

Vuoden 1988 karsinnan sävellyskilpailu oli avoin, ja ammattiraati valitsi loppukilpailuun 12 finalistia.

Varsinainen raati oli alueellinen "tavallisen kansan" raati. Voittajaksi selvisi Boulevard-yhtye, joka ei saanut raadeilta yhtään kymppiä muttei myöskään nollaa.

Laulun sävelsi Pepe Willberg ja sanoitti Kirsti Willberg. Sen sovitti Kassu Halonen ja Kristian Jernström. Bouklevard-yhtyeessä oli mukana Kyösti Laihi, Jari Puhakka, Jari Nieminen, Erkki Korhonen, Juha Lanu ja Tuomo Tepsa.

Mukavasti käyden rullaava melodinen kappale ei erottunut edukseen Dublinissa pidetyssä finaalissa. Kisan voiton vei myöhemmin maailmanmaineeseen noussut Celine Dion.

Suomen oli tyytyminen Israelin antamaan kolmeen pisteeseen ja toiseksi viimeiseen sijaan. Itävalta jäi sentään Suomen taakse nollalla pisteellä.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto