Hyppää pääsisältöön

Kaija Kärkinen: Hullu yö

Melko tuntematon Kaija Kärkinen nousi Suomen euroviisuedustajaksi vuonna 1991. Finaalissa Suomi ei menestynyt, mutta Kärkisen laulu-ura lähti kotimaassa nousuun.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Kaija Kärkinen: Hullu yö
Samuli Edelmann: Peggy
Riki Sorsa: Viimeinen tie
Kirka: Taivas ja maa
Arja Koriseva: Enkelin silmin
Nina: Kuinka voisinkaan
Clifters: I love you
Arja Koriseva: Molto presto
Anna Hanski: Elämän haitari
Jake Voutilainen & Mervi Hiltunen: Kauneimmat lauseet

Turun uudessa Typhoon-hallissa valittiin euroviisuedustajan lisäksi myös edustaja Aasiassa pidettyyn Kultainen leija -laulukilpailuun. Suomea lähti edustamaan Samuli Edelmann laululla "Peggy".

Eurovision laulukilpailu pidettiin keväällä 1991 Roomassa. "Hullu yö" sai kuusi pistettä ja sijoittui häntäpäähän 20:nneksi.

Vuoden 1991 voiton vei Ruotsin euroviisukonkari Carola Häqqkvist kappaleella "Fångad av en Stormvind".

Kaija Kärkinen on keikkaillut euroviisujen jälkeen miehensä Ile Kallion kanssa. Lisäksi Teatterikorkeakoulussa opiskellut Kärkinen on tuttu näky teatterilavoilla.

Vuoden 1991 euroviisuedustajaa karsittiin hienoimmissa puitteissa koskaan. Karsintafinaali järjestettiin Turun Typhoon-hallissa, jossa karsinnan jälkeen oli tarkoitus olla Jerry Lee Lewisin konsertti. Lewisin oli tarkoitus esiintyä myös karsintaohjelmassa. Mutta lavalle nousikin Ylen viihdetoimituksen päällikkö Erkki Pohjanheimo kertomaan, että Lewis ei suostu esiintymään euroviisukarsinnassa. Lewisin tilalta ohjelmassa esiintyy hänen orkesterinsa Kenny Lovelacen johdolla.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto