Hyppää pääsisältöön

Monica Aspelund: Lapponia

Aarno Ranisen säveltämä Lapponia valittiin vuonna 1977 Suomen euroviisuedustajaksi. Se on ennen Lordia Suomen ainoa sävelmä, joka on johtanut kansainvälistä finaalia.

Vuoden 1977 edustusiskelmä oli säveltäjien kutsukilpailu, johon Yleisradio valitsi artistit. Finaalissa lopullista ääntä käyttivät alueraadit.

Sävellyskisassa oli toivottu kappaleelta erityisesti suomalaista kansallistunnetta. Voittoon kiri Monica Aspelundin esittämä ja sanoittama Lapponia.

Lontoossa pidetyssä finaalissa Suomi sai ensimmäisenä pisteitä antaneelta Irlannilta täydet 12 pistettä ja siirtyi johtoon. Sen jälkeen ei täysiä pisteitä herunut, ja Suomi sijoittui 50 pisteellään kymmenenneksi.

Vuoden 1977 viisut voitti Ranskan Marie Miriam kappaleella L´oiseau et l´enfant, joka Suomessa tunnetaan nimellä Lintu ja lapsi.

Monica Aspelund on ollut ahkera Suomen euroviisukarsintojen kävijä. Hän yritti myös seuraavana vuonna kisoihin, mutta Suomen edustajaksi valittiin Seija Simola.

Lapponia on Suomen ainoa edustuskappale, joka on valittu Eurovision laulukilpailun 50-vuotisjuhlan kunniaksi tehdylle cd- ja dvd-kokoelmalle.

Esittelytekstissä sanotaan Lapponian olevan suomalaista suomalaisin euroviisu ja kehutaan Monica Aspelundin esitystä fantastiseksi. Laulaja on tehnyt uraa ulkomailla ja esiintynyt Suomessa mm. Cats-musikaalin päätähtenä.

Lapponiaa ei Aspelund suostu enää laulamaan suomeksi uskonnollisen vakaumuksensa takia.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Monica Aspelund: Lapponia
Hortto Kaalo: Kauan sitten
Viktor Klimenko: Luonasi oon
Finntrio: Illalla sillalla
Eeva Kiviharju: Palokankaan Maikki
Mikko Alatalo: Rokkilaulaja
Lasse Mårtenson: Kuusitoista hyvää vuotta
Markku Blomqvist: Liehuva liekinvarsi
Yötön yö: Seija Simola

Vuoden 1977 karsintakilpailulähetyksestä ei ole säilynyt kun vain kappaleiden esitykset komeiden lavasteiden keskellä, orkesterin sävellyksellä. Kilpailun avasi Eeva Palosaaren käsialaa oleva Palokankaan Maikki, jonka hän esittää yhdessä Suvin, Veli-Pekan ja Heikin kanssa. Lasse Mårtenson esitti itse tekemänsä kappaleen Kuusitoista hyvää vuotta, jota hän myös itse säesti pianolla. Hortto Kaalo -yhtye sijoittui kisassa toiseksi Reino Markkulan säveltämällä Kauan sitten -laululla. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat. Yhtyeessä esiintyivät tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund.

Seija Simola osallistui karsintaan Erik Lindströmin ja Kari Tuomisen kappaleella Yötön yö ja Viktor Klimenko kappaleella Luonasi oon kun ilta ennättää, jonka hän oli säveltänyt yhdessä Alexander Klimenkon kanssa. Sanoitus oli Pertti Reposen kynästä. Jukka Siikavireen ja Erkki Mäkisen tekemän kappaleen Liehuva liekinvarsi esitti Markku Blomqvist. Illalla sillalla -kappaleen esitti Finntrio. Sakari Warsell oli tehnyt kappaleen.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto