Hyppää pääsisältöön

Pave: Yamma Yamma

Pave Maijanen löi itsensä läpi 1980-luvun alussa vieläkin suositulla laululla Pidä huolta. Vuonna 1992 hänet valittiin Suomen euroviisuedustajaksi.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Pave Maijanen: Yamma yamma
Leena Nilsson: Soita kitaraa
Sonja Lumme: Rakkauden bulevardi
Riki Sorsa: Silmiisi sun

Vuoden 1992 karsinnat pidettiin edellisvuoden tapaan Turun Typhoon-hallissa. Sävellyskilpailu oli osin avoin ja osa lauluista tuli tilaussäveltäjiltä.

Reilusta 400 kappaleesta ammattilaisraati valitsi semifinaaliin kymmenen. Niistä neljä pääsi finaaliin.

Voiton vei ylivoimaisesti Pave Maijasen esittämä ja säveltämä sekä Hectorin sanoittama "Yamma Yamma".

Malmössä pidetyssä Eurovision laulukilpailun finaalissa Johnny Loganin säveltämä ja Linda Martinin esittämä "Why me" keräsi eniten pisteitä. Voitto meni siis muutaman vuoden tauon jälkeen Irlantiin.

Pave Maijanen jäi kisan viimeiseksi. Jugoslavia ja Israel antoivat Suomelle irtopisteitä, joten aivan nollilla ei Suomi jumbosijaansa ottanut.

Suomalaiset antoivat armottomasti kritiikkiä laululle, joka vielä Suomen-finaalin jälkeen oli ollut menevä ja kansainvälinen.

Yamma Yamma sai Suomen karsinnassa melkein puolet enemmän pisteitä kuin toiseksi tullut Leena Nilssonin esittämä Soita kitaraa. Nilssonin Soita kitaraa lähti edustamaan Suomea Kultainen Leija -kisaan Balille.

Suuren maailman show-henkeä karsintaohjelmaan toivat kansainväliset väliaikaesiintyjät hollantilainen Ten Sharp ja walesilainen Bonnie Tyler, joka esitti illan aikana kaksi eri kappaletta.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto