Hyppää pääsisältöön

Seija Simola: Anna rakkaudelle tilaisuus

Seija Simolan esittämä balladi valittiin Suomen euroviisuedustajaksi vuonna 1978. Heikko menestys Pariisin-kisassa laski tähden levymyyntiä.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Seija Simola: Anna rakkaudelle tilaisuus
Lea Laven: Aamulla rakkaani näin
Katri Helena: Ystävä
Anneli Saaristo: Sinun kanssasi, sinua ilman
Mirumaru: Abc
Reijo Karvonen: Lemmenlaulu
Martti Metsäketo: En viipyä voi

Seija Simola muistetaan mm. 1969 levytetystä italialaisiskelmästä "Sulle silmäni annan". Hän oli osallistunut myös ennen vuotta 1978 euroviisukarsintoihin.

1970-luvun loppupuolella laulaja oli ollut äitiyslomalla, josta syntyi teema myös euroviisukappaleeseen vuonna 1978. Laulun sävelsi Reijo Karvonen.

Eurovision laulukilpailun finaali pidettiin huhtikuun 22. päivänä Pariisissa. Voiton vei Israelin Izhar Cohen & Alphabeta kappaleella "A-Ba-Ni-Bi". Sen on tehnyt suomeksi Frederik nimellä Rakkauden aika. Luxemburgia edusti kansainvälisestikin tunnettu Baccara-duo.

Suomi jäi kisassa toiseksi viimeiseksi, kun vain Norja antoi Suomelle kaksi pistettä.

Seija Simolan levymyynti lähti kehnon euroviisumenestyksen takia laskuun. Tappio kuitenkin unohtui, ja mm. "Ei itkeä saa Argentiina" soi edelleen radiossa.

Vuonna 1978 euroviisukarsinnan yhteydessä kisattiin myös Interviisuihin osallistumisesta. Sopotin laulukilpailu oli edellisenä vuonna uudelleenbrändätty Intervision laulukilpailuksi, jota usein sanottiin Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille.

Spektaakkelimainen kilpailulähetys jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuultiin kaikki kilpailukappaleet ja toisessa ensin esiintyi edellisen vuoden Interviisuvoittaja, tšekkiläinen Helena Vondráčková ja sitten alueraadit ilmoittivat äänistään. Näin saatiin sekä Euro- että Interviisuihin lähtijät selville.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto