Hyppää pääsisältöön

Seija Simola: Anna rakkaudelle tilaisuus

Seija Simolan esittämä balladi valittiin Suomen euroviisuedustajaksi vuonna 1978. Heikko menestys Pariisin-kisassa laski tähden levymyyntiä.

Tietolaatikko

Suomen karsinnan finalistit:
Seija Simola: Anna rakkaudelle tilaisuus
Lea Laven: Aamulla rakkaani näin
Katri Helena: Ystävä
Anneli Saaristo: Sinun kanssasi, sinua ilman
Mirumaru: Abc
Reijo Karvonen: Lemmenlaulu
Martti Metsäketo: En viipyä voi

Seija Simola muistetaan mm. 1969 levytetystä italialaisiskelmästä "Sulle silmäni annan". Hän oli osallistunut myös ennen vuotta 1978 euroviisukarsintoihin.

1970-luvun loppupuolella laulaja oli ollut äitiyslomalla, josta syntyi teema myös euroviisukappaleeseen vuonna 1978. Laulun sävelsi Reijo Karvonen.

Eurovision laulukilpailun finaali pidettiin huhtikuun 22. päivänä Pariisissa. Voiton vei Israelin Izhar Cohen & Alphabeta kappaleella "A-Ba-Ni-Bi". Sen on tehnyt suomeksi Frederik nimellä Rakkauden aika. Luxemburgia edusti kansainvälisestikin tunnettu Baccara-duo.

Suomi jäi kisassa toiseksi viimeiseksi, kun vain Norja antoi Suomelle kaksi pistettä.

Seija Simolan levymyynti lähti kehnon euroviisumenestyksen takia laskuun. Tappio kuitenkin unohtui, ja mm. "Ei itkeä saa Argentiina" soi edelleen radiossa.

Vuonna 1978 euroviisukarsinnan yhteydessä kisattiin myös Interviisuihin osallistumisesta. Sopotin laulukilpailu oli edellisenä vuonna uudelleenbrändätty Intervision laulukilpailuksi, jota usein sanottiin Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille.

Spektaakkelimainen kilpailulähetys jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuultiin kaikki kilpailukappaleet ja toisessa ensin esiintyi edellisen vuoden Interviisuvoittaja, tšekkiläinen Helena Vondráčková ja sitten alueraadit ilmoittivat äänistään. Näin saatiin sekä Euro- että Interviisuihin lähtijät selville.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto