Hyppää pääsisältöön

Kari Kuivalainen: Päivä kahden ihmisen

Kari Kuivalainen oli aiemmin osallistunut euroviisukarsintoihin säveltäjänä. Vuonna 1986 oli vuoro astua solistina puikkoihin.

Tietolaatikko

Kari Kuivalainen: Päivä kahden ihmisen
Kirka: Uusiin taivaisiin
Kirka & kim: Aitoa taikaa
Kim Lönnholm: Rautataivas
Irina Milan & Eija Ahvo: Applause
Sonja Lumme: Tappavat kyyneleet
Gruppo Jokke: Kaamoksen maa
Danny: Ninja
Tulip: Tanssin aurinkoon

Kuivalainen oli säveltänyt vuoden 1985 euroviisukarsinnan kakkosen ja suureen suosioon nousseen "Haaveissa vainko oot mun". Laulun tulkitsi Riki Sorsa.

Vuonna 1986 Kuivalainen oli Yleisradion kutsusäveltäjä ja hän etsi laululleen tulkitsijaa. Kaija Koo kieltäytyi, joten hän lähti itse kisaan.

Balladi "Päivä kahden ihmisen" voitti helmikuussa Suomen-karsinnan.

Bergenissä pidetyssä kansainvälisessä finaalissa laulun nimi oli Never The End. Se keräsi 22 pistettä ja oli 15. Belgia antoi Suomen balladille eniten pisteitä (8).

Kisan voiton vei Belgia laululla J´Aime La Vie. Sen laulaja Sandra Kim oli vasta 13-vuotias, ja Belgia joutui valehtelemaan artistin iän, sillä alaikäraja oli 16 vuotta.

Kari Kuivalainen on vaikuttanut euroviisujen jälkeen Frimanin ja Virve Rostin perustamassa Menneisyyden vangit -yhtyeessä.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto