Hyppää pääsisältöön

Marion Rung: Tipi-tii

Suomen toisissa euroviisukarsinnoissa 1962 valittiin sekä voittajalaulu että esittäjä sille. Voittajaksi selvisi Marion Rung ja Tipi-tii.

Tietolaatikko

Tulokset:
1. Tipi-tii, es. Kai Lind/Marion Rung, 234 pts
2. Pikku rahastaja, es. Kai Lind/Marion Rung, 129 pts
3. Sateinen yö, es. Matti Heinivaho/Vieno Kekkonen, 127 pts
4. On keskiyö, es. Matti Heinivaho/Vieno Kekkonen, 110 pts

Finaaliin valittiin neljä laulua kahdeksan joukosta postikorttiäänestyksellä. Lopullisen valinnan tekivät alueraadit.

Raadit olivat melko yksimielisiä sekä voittajalaulusta että sen esittäjästä. 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung hurmasi suomalaiset heti.

"Tipi-tiin" esittämisestä Marionin kanssa kilpaili Kai Lind.

Luxemburgissa pidetyssä finaalissa voitto meni jälleen ranskankieliselle balladille. Eniten pisteitä sai Ranskan isabelle Aubretin "Un premier amour".

Suomen nuori Marion Rung sijoittui kisassa mukavasti seitsemänneksi Britannian ja Norjan antamilla pisteillä.

Artikkelin videon kuvana on osin Marion Rungin ja Suomen delegaation lähtöä Luxemburgiin.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto