Suomalainen Oskar Engberg sai sosialistisen alkeisopetuksen itseltään Leniniltä. Poliittisen toimintansa takia Siperiaan karkotetut Lenin ja Engberg tutustuivat Šušenskojessa vuonna 1897.
Tietolaatikko
Elämänsä loppuvaiheessa Lenin (1870-1924) totesi, että hänen päätavoitteensa eli vallankumouksen levittäminen koko kapitalistiseen maailmaan ei toteutuisi. Ennen kuolemaansa laatimassaan poliittisessa testamentissa hän arvosteli kumpaakin seuraajaehdokastaan, Trotskia sekä Neuvostovaltion johtoon sittemmin noussutta J. V. Stalinia.
Nadežda Krupskaja (1869-1939) toimi opettajana ja kansansivistystyön kansankomissaarina.
Oskar Engberg (1875-1955)työskenteli ennen karkotustaan sorvaajana Putilovin tehtailla Pietarissa. Viipurissa ja Pietarissa koulunsa käynyt Engberg puhui suomea, venäjää, saksaa ja ruotsia. Vapauduttuaan Šušenskojesta hän työskenteli monissa metallitehtaissa Viipurissa ja Pyhtäällä sekä vuosina 1925-1945 VR:n Helsingin Pasilan konepajalla. Engberg oli perustamassa Vantaan Jokivarren koulua (1903) sekä Korson työväen yhdistystä (1906). Vuonna 1906 Lenin tuli käymään Engbergin luona Suomen matkallaan. Engberg oli kuuden lapsen isä. Viimeisinä vuosinaan hän oli kiinnostunut teosofiasta.
Nuori ja poliittisesti kokematon Engberg sotkeutui sosialistiseen luokkataisteluun tsaarivallan aikana Pietarissa 1897.
Vallankumouksellista aineistoa sisältävien lentolehtisten hallussapidosta syytetty Engberg karkotettiin kolmeksi vuodeksi Itä-Siperian Šušenskojeen, jonne myös tuleva Neuvostoliiton perustaja Vladimir Iljitš Uljanov alias Lenin oli karkotettu aiemmin.
Myös Leninin morsian Nadežda Krupskaja sai karkotustuomion vallankumouksellisesta työstään. Morsiamen Šušenskojeen pääsyn ehdoksi asetettiin naimisiinmeno. Pariskunta vihittiin heinäkuussa 1898. Vihkisormuksina he käyttivät Engbergin viiden kopeekan kuparikolikosta takomia sormuksia.
Šušenskojessa Lenin alkoi opettaa Engbergille marxismia. Opetustyönsä lisäksi Lenin kirjoitti lehtiartikkeleita sekä tieteellisesti merkittävimmän teoksensa ”Kapitalismin kehitys Venäjällä” (1899). Myös Krupskaja perehdytti nuorta Engbergiä Marxin filosofiaan ja talousteorioihin. Lukemistona oli mm. saksankielinen ”Pääoma”.
Lenin ja Engberg vapautuivat Šušenskojesta 1900. Lenin asettui asumaan Sveitsiin ja Englantiin, Engberg Suomeen. Krupskaja muutti Ufan kaupunkiin suorittamaan tuomionsa loppuun.
Leninin ja bolševikkien johdolla tehty lokakuun vallankumous 1917 johti Neuvostoliiton perustamiseen 1922.
1937 Engberg ja Leninin leski Krupskaja tapasivat Moskovan Lenin-museon avajaisissa, jonne suomalainen oli kutsuttu puhumaan muistoistaan. Ystävysten tapaaminen ikuistettiin valokuvaan, joka oli nähtävillä museossa.
Oskar Engbergin haastattelu on vuodelta 1953. Toivo Määtän toimittamassa ohjelmassa 78-vuotias työväenliikkeen veteraani kertoo Leninistä sekä vaiheistaan Pietarissa ja Šušenskojessa.
Šušenskojen kylässä toimii edelleen vuonna 1938 perustettu Lenin-museo.
Teksti: Rita Landström
Katso myös
- N. K. Krupskaja: Reminiscences of Lenin (marxists.org)
- Max Engman: Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa (migrationinstitute.fi)
- HS video (2006): Šušenskojen kylämuseon opas kertoo Oskar Engbergistä (www2.hs.fi)
- HS (2006): Leninin Siperia oli karkotusten aatelia (hs.fi)
- Šušenskojen kylämuseo (shush.ru)
- Lenin-museo, Tampere (lenin.fi)
