Hyppää pääsisältöön

Suomifilmin kultasormi Markus Selin

Markus Selinin isä omisti elokuvateatterin. Hänestä itsestään tuli yksi Suomen johtavista filmituottajista, "koska en muuta osaa".

Tietolaatikko

Markus Selin (s. 1960) on kokeillut siipiään myös mm. Nintendo-pelien maahantuojana
Hän tuottanut mm. elokuvat Jäätävä polte (1985), Esa ja Vesa - aruingonlaskun ratsastajat (1994),. Kummeli Kultakuume (1998) Häjyt (1999), Levottomat (2000), Pahat pojat (2003), Vares - yksityisetsivä (2004), Paha maa (2005), Matti (2006) ja Valkoinen kaupunki (2007)

Markus Selinin Solar Films on tunnettu etenkin suurta yleisöä tavoittelevista elokuvista. Arvostelijoiden suosion ja kahdeksan Jussia saanut Paha maa ei Selinin mielestä poikkea yhtiön muista filmeistä: "Pyrimme tekemään elokuvia, joissa on hyvät käsikirjoitukset."

Usein kriitikoiden ja elokuvien suurkäyttäjien näkemykset eivät kohtaa. Joidenkin toimittajien palstoja on Selinin mukaan opittu lukemaan tietyllä tavalla: "Jos arvostelija antaa viisi tähteä, yleisö ei mene katsomaan. Jos arvostelija antaa yhden tähden, filmillä on toivoa."

Ohjelmassa nähdään otteita myös Markus Selinin ja Renny Harlinin haastattelusta vuodelta 1985, jolloin kaksikko markkinoi esikoisfilmiään Jäätävä polte.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto