Hyppää pääsisältöön

Vesa-Matti Loiri: Huilumies

Vuoden 1980 viisukarsinnat järjestettiin vaihteeksi Tampereella. Edustajaksi Eurovision laulukilpailuun lähti Vesa-Matti Loiri.

Joukko iskelmämme kärkikaartia karsiutui pois jo semifinaalissa, ja voiton vei epäeuroviisumainen "Huilumies".

Huilumies oli euroviisuissa paljon mukana olleen Aarno Ranisen käsialaa, ja se oli tehty nimenomaan Vesa-Matti Loirille.

Kansainvälinen finaali pidettiin huhtikuun alkupuolella Haagissa. Viisut kaksi kertaa peräkkäin voittanut Israel vetäytyi vuodeksi kisasta pois, ja Hollanti tarjoutui isäntämaan tehtävään.

Vuoden 1980 voittaja oli Irlannin Johnny Logan kappaleella "Whats another Year".

"Huilumies" jäi finaalissa viimeiseksi kuudella pisteellään. Norja antoi Suomelle viisi ja Ranska yhden pisteen.

Suomessa spekuloitiin, että Interviisuihin valittu Marion Rungin "Hyvästi yö" olisi pitänyt valita euroviisuedustajaksi. Marion voitti kyseisellä laululla Intervision laulukilpailun.


Vuonna 1980 karsinta käytiin jo 1970-luvulta tutulla Viisut-konseptilla, jossa Euro- ja Interviisukilpailijat valittiin samassa ohjelmassa. Kisa käytiin kutsukilpailuna, johon osallistui 11 säveltäjää. Voittajat valitsivat alueraadit, joiden toimintaa yleisö kritisoi kovasti, sillä moni yleisön suosikkikappale jäi jo semifinaaleihin. Noista semifinaaleista loppukilpailuun pääsi kuusi laulua.

Karsinnan finaalilähetys oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuullaan kilpailukappaleet ja toisessa raatien äänet.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto